Gliptiinit tuskin vähentävät tai lisäävät sydänsairauksia

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetyt inkretiinien metabolian estäjät (DPP-4:n estäjät) eivät näytä lisäävän sydänsairauksien riskiä, mutta eivät myöskään suojaa diabeetikon sydäntä. SAVOR TIMI 53 -tutkimuksessa seurattiin runsaat kaksi vuotta yli 16 000:ta diabeetikkoa, joilla oli ollut sydänsairauksia tai niihin huomattava riski. Potilaat satunnaistettiin saamaan muun diabeteslääkityksensä lisäksi joko saksagliptiiniä (Onglyza, AstraZeneca) tai lumetta. EXAMINE-tutkimukseen otettiin vastaavasti yli 5 000 diabetespotilasta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun he olivat joutuneet sairaalaan sydäninfarktin tai epästabiilin anginan vuoksi. 40 kuukauden seurannassa potilaita hoidettiin joko alogliptiinillä (Vipidia, Takeda Pharmaceuticals) tai lumeella. Kummassakaan tutkimuksessa ei todettu sydänsairauksien vaaran lisääntymistä tai sydänsairauksia ehkäisevää vaikutusta. Saksagliptiini lisäsi kuitenkin sairaalahoitoa vaativaa sydämen vajaatoimintaa etenkin, jos vajaatoimintaa oli esiintynyt aikaisemmin. Kysymyksessä saattaa olla lääkeryhmälle tyypillinen haittavaikutus, jota EXAMINE-tutkimuksessa ei havaittu sen rajallisen aineiston vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teriflunomidi MS-tautiin

Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan teriflunomidille (Aubagio, Sanofi) aikuisten uusiutuvan MS-taudin hoitoon. Vaiheen III tutkimuksissa lääke päivittäisenä kerta-annoksena suun kautta (14 mg) vähensi taudin vuotuisia uusiutumisvaiheita ja lyhensi toipumisaikoja invalidisoivien kausien jälkeen tehokkaammin kuin lume. Teriflunomidi on immunomodulaattori, joka estää T- ja B-lymfosyyttien muodostumista ja toimintaa. Lääke on vasta-aiheinen raskauden ja imetyksen aikana eikä se sovi potilaille, joilla on vakava maksan vajaatoiminta. Lääke on aikaisemmin hyväksytty Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologinen lääke tulossa hyperkolesterolemiaan?

Familiaariseen hyperkolesterolemiaan kehitetty ihmisen monoklonaalinen vasta-aine (AMG145) pienentää suurentunutta lipoproteiini Lp(a)-pitoisuutta yhdistettynä statiinihoitoon. Lipoproteiini Lp(a) tiedetään sydänsairauksien riskitekijäksi, ja sen suurentuneen pitoisuuden pienentämiseen on ollut vähän keinoja. AMG145 (105-140 mg joka toinen viikko) laski 12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa Lp(a)-tasoa 32 % lumeeseen verrattuna (p < 0,001). Vaikutusmekanismin oletetaan perustuvan proteiinin vähentyneeseen tuotantoon tai sen lisääntyneeseen poistumaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aivoinfektio fingolimodin käyttäjällä

MS-taudin hoitoon fingolimodia (Gilenya, Novartis) saanut potilas on sairastunut harvinaiseen, mutta hengenvaaralliseen JC-viruksen aiheuttamaan progressiiviseen multifokaaliseen leukoenkafalopatiaan (PML). Aikaisemmin potilasta oli hoidettu mm. interferonilla, atsatiopriimilla ja kortisoni-injektioilla mutta ei natalitsumabilla (Tysabri, Biogen Idec), johon on aiemmin liittynyt mm. PML-tapauksia. Novartiksen mukaan fingolimodilla on hoidettu maailmanlaajuisesti yli 70 000 potilasta ilman aikaisempia havaintoja PML:sta. Valmistaja ja lääkeviranomaiset ovat käynnistäneet potilastapauksen tarkemmat tutkimukset, ja niiden tulokset raportoidaan viipymättä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kanakinumabi lastenreumaan

EU:n komissio on hyväksynyt Euroopan lääkevalmistekomitean esityksestä myyntiluvan kanakinumabille (Ilaris, Novartis) nuoruusiän aktiiviseen idiopaattiseen artriittiin. Potilaiden tulee olla yli 2-vuotiaita ja tulehduskipulääkkeistä ja kortisonista ei saada heille riittävää apua. Kanakinumabi on interleukiini-1β:n estäjä, jota annetaan kuukausittain ihonalaisina injektioina ainoana lääkkeenä tai yhdistettynä metotreksaattihoitoon. Lastenreuma on harvinainen, mutta invalidisoiva tauti, jota esiintyy käsien, ranteiden, polvien ja nilkkojen pienissä nivelissä ja johon liittyy myös pitkittyneitä kuumeiluja ja ihottumia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Retigabiinin käyttöön rajoituksia

Retigabiinia (Trobalt, GlaxoSmithKline) tulisi jatkossa käyttää epilepsiaa sairastavan potilaan lisälääkityksenä vain silloin, kun muut epilepsialääkkeet eivät saa aikaan riittävää hoitovastetta tai potilas ei siedä niitä. Euroopan lääkevalmistekomitean mukaan retigabiini voi aiheuttaa ihon, huulien, ja kynsien siniharmaan värjäytymisen tai pigmentaation. Pitkäaikaiskäytössä (yli 2 vuotta) on lisäksi todettu silmäkudoksien ja mm. verkkokalvon pigmentaatiota. Näihin voi liittyä näkökyvyn heikkeneminen. Perusteellinen silmälääkärin tutkimus ja näkötarkkuuden mittaus on tehtävä ennen lääkehoidon aloitusta ja sen jälkeen ainakin 6 kuukauden välein. Jos verkkokalvon pigmentaatiota tai näön heikkenemistä havaitaan, on tehtävä lääkehoidon haittojen ja hyötyjen huolellinen arvio ennen retigabiinihoidon jatkamista. Arvio on tehtävä myös muiden kudoksien värjäytyessä. Retigabiinia jo käyttävien potilaiden ei pidä keskeyttää hoitoa, mutta heidän tilanteensa on arvioitava uudelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aflibersepti makulaturvotukseen

Aflibersepti (Eylea, Bayer) on hyväksytty EU-maihin verkkokalvon laskimotukoksesta johtuvan makulaturvotuksen aiheuttaman näkökyvyn heikkenemisen hoitoon. Sama käyttöaihe on jo ranibitsumabia sisältävällä valmisteella (Lucentis, Novartis).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aivoinfarktin liuotushoidon laiminlyönti

Aivoinfarktin liuotushoito alteplaasilla on oikein ajoitettuna potilaan ennustetta parantava hoito. Liuotushoito on sitä tehokkaampi, mitä nopeammin oireiden alettua sitä annetaan. Liuotushoidosta ei ole toisaalta hyötyä, jos sitä ei päästä aloittamaan riittävän ajoissa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu liuotushoidon antamatta jättämistä potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Terveyden henkistä ulottuvuutta etsimässä

Kyselytutkimuksessa lääketieteen opiskelijat määrittelivät henkisyyden ehkä monimuotoisemmin kuin kulttuurimme yleensä. Henkisellä kehittyneisyydellä ei kuitenkaan nähty sairastumisen ja paranemisen kannalta samanlaista merkitystä kuin fyysisellä ja psyykkisellä kunnolla.

Tuula Vaskilampi, Ikali Karvinen, Jussi Kauhanen

Punoittavat, kuumottavat ja hyvin kipeät kämmenet

Viisissäkymmenissä olevan miehen vasen puoli halvautui. Hän kuitenkin toipui puolioireestaan hyvin. Syytä ei saatu selville. Hän tupakoi, mutta ei käyttänyt alkoholia. Vajaa vuosikymmen myöhemmin huomattiin sydämessä sattumalta toisen asteen eteis-kammiokatkos, jonka vuoksi asennettiin fysiologinen tahdistin. Senkään aiheuttajaa ei perusteellisissa selvityksissä keksitty. Samoihin aikoihin ilmaantui kolotuksia eri puolille, vaikka selkeitä synoviitteja ei havaittu. Senkka ja CRP olivat lievästi koholla kuten tumavasta-aineetkin. Silti edelleenkään yksittäistä sairautta ei pystytty nimeämään. Satunnaisten särkylääkkeiden ohella hän käytti dipyridamolia.

Juhani Partanen