6188 osumaa

D-vitamiinista apu lasten toistuviin korvatulehduksiin?

Uusiutuvia välikorvatulehduksia voidaan todennäköisesti ehkäistä korjaamalla puutteellinen D-vitamiinin saanti lapsilla, joilla on matala seerumin D-vitamiinitaso. Satunnaistetussa lumevertailututkimuksessa 116 lapsella oli toistuvia korvatulehduksia ja D-vitamiinitaso noin 26 ng/ml eli alle (Italiassa) suositellun 30 ng/ml. Päivittäinen D-vitamiinilisä (1 000 IU) kuuden kuukauden seurannassa vähensi välikorvatulehduksia enemmän kuin lumehoito (26 vs. 38; p = 0,03) ja ero oli selvä myös komplisoituneiden tulehduksien määrässä (p < 0,001). Lapset olivat keskimäärin 33,4 kuukauden ikäisiä ja 72-84 %:a oli imetetty vähintään kolme kuukautta. Tutkijat kehottavat alustavan tuloksensa perusteella mittaamaan lapsen seerumin D-vitamiinitason, jos välikorvatulehdukset toistuvat ja hoitamaan lasta tarvittaessa D-vitamiinitipoilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huono statiinien sieto voitettavissa

Jopa kolme neljästä statiineja huonosti sietävästä voi palata ohjatun totuttelun avulla hoitoon ja käyttää statiineja vaivatta vuosia. Kliinisiin selvittelyihin ohjattiin 1 605 statiineista eri haittoja saanutta. Heistä 1 014 palasi lääkkeiden käyttäjäksi, kun statiinia annettiin aluksi vain yksi annos viikossa ja annoksia lisättiin asteittain. Osalle (n = 149) sopi parhaiten jaksoittainen lääkkeiden käyttö. Statiinien käytön lopettaminen huonon sietokyvyn vuoksi aiheutui lihaskivuista (27,5 %), heikotuksesta ja väsymyksestä (15 %), maksan toiminnan muutoksista (11 %), maha-suolikanavan haitoista (11 %) tai nivelkivuista (9 %). Asteittain tai jaksoittain statiinihoidon aloittaneilla todettiin edulliset vaikutukset LDL-kolesterolitasoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voiko vankomysiinin annosta pienentää?

Merkittäviä eroja hoitotuloksissa ei havaittu, kun yhdysvaltalaisessa sairaalassa hoidettiin Clostridium difficilen aiheuttamia infektioita joko vankomysiinin pienellä annoksella (125 mg x 4, n = 197) tai suurella annoksella (250-500 mg x 4, n = 103). Vertailussa tarkasteltiin mm. sairaalahoitojen pituutta, tarvetta uusiin sairaalahoitoihin, mikä oli potilaan tila kuuden hoitopäivän kohdalla ja kotiuttamisvaiheessa sekä mikä oli potilaiden kuolleisuus sairaalassaoloaikana. Pienempien lääkeannoksien etuina pidettiin halvempia hoitokustannuksia ja todennäköisesti vähenevää lääkeresistenssin vaaraa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrobilääkkeiden käyttäjien odottamattomia haittoja

Yhdysvaltojen FDA:n haittavaikutusrekisteristä on tarkasteltu ilmoituksia harvinaisista uusien mikrobilääkkeiden käyttäjillä ilmenneistä haittatapahtumista, jollaisia ei ollut todettu myyntilupahakemukseen liitetyissä kliinisissä tutkimuksissa vaan vasta myöhemmin lääkkeiden tavanomaisessa kliinisessä käytössä. Syy-seuraussuhde näissä tapahtumissa on kuitenkin toistaiseksi epäselvä, ja alustavien havaintojen varmentamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin haitat liitetään valmisteyhteenvetoihin. Doripeneemin käyttäjillä on ollut maksan toiminnan häiriöitä ja ihon värjäytymistä. Darunaviirin käytön yhteydessä on havaittu ennenaikaisia synnytyksiä, synnynnäisiä epämuodostumia, sydänlihaksen hypertrofiaa ja akuutteja sepelvaltimo-oireyhtymiä. Raltegraviiria käytettäessä on todettu äkillisiä vastasyntyneiden kuolemia ja synnynnäisiä sydämen läppävikoja. Bosepreviiriin käyttäjillä on ilmennyt painon laskua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Alzheimerin taudin hoitoon etsitään uutta

Yhdysvaltojen kansallinen terveyslaitos NIH panostaa 45 miljoonaa dollaria Alzheimerin taudin uusiin innovatiivisiin hoitotutkimuksiin. Tutkimuksilla etsitään taudin etenemistä ehkäiseviä keinoja ja jo puhjenneen sairauden pysäyttämiseen ja parantamiseen tähtääviä hoitoja. Aivojen amyloidiplakkien eliminoimisessa testataan mm. gantenerumabia ja solanetsumabia. Aivojen normaalin steroidin allopregnanolonin tehoa tutkitaan alkavan ja lievän taudin hoidossa. Preventiotutkimuksessa keskitytään selvittelemään mm. lääkehoitojen tehoa henkilöillä, jotka ovat vielä terveitä mutta joilla on merkittävä geneettinen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tuloksia tutkimuksista odotetaan runsaan kymmenen vuoden kuluttua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko bromokriptiini turvallinen imettävälle äidille?

Euroopan lääkeviraston yhteydessä toimiva lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) selvittää, onko maidon erittymisen lopettaminen bromokriptiinilla tarkoituksenmukaista ja turvallista imettävälle äidille. Harvinaisina haittavaikutuksina bromokriptiiniin on liittynyt sydäninfarkteja, aivohalvauksia, lihaskouristuksia, hallusinaatioita ja maanisia episodeja. Selvityksessä tarkastellaan muita hoitovaihtoehtoja ja arvioidaan, eikö maidon erittyminen loppuisi riittävän pian, kun äiti lopettaa imettämisen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Opastusta ihmehoitojen viidakossa

Britanniassa potilasjärjestöt ja lääketieteen hyväntekeväisyysryhmät ovat julkaisseet oppaan, joka ohjaa vakavasti sairaita ja helposti haavoittuvia potilaita arvioimaan tarjolla olevia ihmehoitoja. Erityisesti syöpää, MS-tautia ja motorisen hermoston häiriöitä sairastavat etsivät epätoivoisesti apua hoidoista, joita tarjotaan mm. internetissä, mediassa ja mainonnassa. Opas perehdyttää potilaan arvioimaan kriittisesti esitettyjä lupauksia, antaa ohjeita verkkosivuilla esitettyjen väitteiden punnitsemiseen ja selostaa vertailevien kliinisten tutkimuksien merkitystä. Perheen ja ystävien kanssa keskustelu antaa arvokasta tukea päätöksiä tehtäessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuinka kunnanlääkäri hallitsi potilasmääränsä

Kun kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, päättyi lähes 100 vuotta kestänyt kunnanlääkäriaika. Kunnan ainoa lääkäri oli kiireellistä apua tarvitsevien potilaiden tavoitettavissa ympäri vuorokauden ja hänen vastaanotolleen pääsi viivytyksettä. Suuren potilasmäärän hallintaa edistivät palkkioperusteinen vastaanottotoiminta, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien rajallisuus, vanhusväestön pieni osuus sekä se, ettei lääkärille hakeuduttu yhtä herkästi kuin nykyisin.

Jorma Takala

Kun isä itsensä lekan varrella teloi - tapauksen ratkaisu

60-vuotias urheilullinen mies oli kesämökillä paaluttaessaan loukannut vasemman säärensä. Leka irtosi varrestaan ja metallinen varsi iski suoraan ja kovaa vasempaan sääreen. Ihon ruhjeet nilkan yläpuolella olivat sen verran laajat ja jalka kipeä, että mies lähti lääkäriin. Päivystävä lääkäri lähetti potilaan vasta tämän pyynnöstä röntgeniin, ei nähnyt selvää murtumaa ja kotiutti. Parin päivän kuluttua mies kävi viistokuvissa ja radiologin jo ensimmäisistä kuvista epäilemä hyväasentoinen murtuma varmistui. Miestä kehotettiin välttämään suurempaa rasitusta kuukauden ajan ja suihkuttelemaan haavoja.

Raili Kauppinen, Antti Helminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030