Diklofenaakki ei sovi sydänsairaille

Britannian lääkeviranomainen (MHRA) rajoittaa tulehduskipulääke diklofenaakkia sisältävien valmisteiden käyttöä. Vasta-aiheita diklofenaakin käytölle ovat sydämen vajaatoiminta, iskeemiset sydänsairaudet tai perifeeriset tai aivojen verisuonisairaudet. Erityistä harkintaa diklofenaakin käyttö edellyttää, jos potilaalla on verenpainetauti, hyperlipidemia, diabetes tai hän tupakoi. Tällöin annoksen on oltava mahdollisimman pieni ja hoitoajan lyhyt. Rajoitukset perustuvat Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) selvityksiin ja suosituksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Steroidivoiteet tuskin vaaraksi sikiölle

Taannehtiva seurantatutkimus Britannian kansallisen terveydenhuollon piirissä (National Health Services) ei löytänyt merkkejä vastasyntyneen epämuodostumista, jos äiti käytti raskauden aikana pakallisesti steroideja sisältäneitä ihovoiteita annossuosituksien mukaisesti. Koko raskauden ajan päivittäinen steroidivoiteen käyttö annoksella 300 mg oli yhteydessä vastasyntyneen pieneen syntymäpainoon. Alle 200 mg:n annoksilla ei näkynyt vaikutuksia sikiöön. Terveys- ja reseptitiedostoihin perustuneessa tutkimuksessa oli vuosilta 1989-2006 yli 2 600 steroidivoiteita raskauden aikana käyttänyttä äitiä ja vertailuryhmänä yli 7 200 äitiä, jotka eivät voiteita käyttäneet. Eläintutkimuksissa steroidien on todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia sikiölle. Tutkijat kehottavat välttämään suurien annoksien ja vaikutuksiltaan voimakkaimpien steroidivoiteiden käyttöä raskauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ensimmäinen biosimilaari EU-maihin

Euroopan komissio on hyväksynyt infliksimabista biosimilaarivalmisteen (Inflectra, Hospira Inc.) kilpailemaan halvemmalla hinnalla alkuperäisvalmisteen (Remicade, MS) kanssa. Kysymyksessä on ensimmäinen biosimilaari nivelreuman, psoriaasin ja Crohnin taudin hoitoon EU-maissa. Sen odotetaan käynnistävän kilpailun useiden muidenkin tautien erityisen kalliiden lääkehoitokustannuksien kohtuullistamiseksi. EU-maat ovat edelläkävijöitä biosimilaarien käyttöön hyväksymisessä, sillä mm. Yhdysvalloissa vasta valmistellaan lainsäädäntöä tätä varten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeet eivät heikennä luustoa

Serotoniiniselektiiviset (SSRI) tai trisykliset masennuslääkkeet eivät vaikuttaneet naisilla luuston mineraalitiheyteen (Bone Mineral Density, BMD) kuusi vuotta jatkuneessa seurannassa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa oli 1 972 iältään keskimäärin 50-vuotiasta naista. Heistä 311 aloitti SRRI-lääkkeiden ja 71 trisyklisten masennuslääkkeiden käytön ja 1 590 oli ilman depressiolääkitystä. Lannerangasta mitattu mineraalitiheys pieneni SSRI-lääkkeiden käyttäjillä 0,63 % (p = 0,37), trisyklisten masennuslääkkeiden käyttäjillä 0,40 % (p = 0,16) ja lääkkeitä käyttämättömillä 0,68 %. Trisyklisiä masennuslääkkeitä käyttäneiden potilaiden määrä oli pieni ja löydös jäi osin epävarmaksi. Tutkimus on tärkeä, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat päätyneet vaihteleviin päätelmiin. Serotoniinin epäillään säätelevän luun aineenvaihduntaa, koska sen reseptoreja on löytynyt mm. osteoblasteista, osteosyyteistä ja osteoklasteista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vaatimus tutkimusten rekisteröimisestä ei ota tulta

Vain noin 28 % lääketieteen julkaisuista vaatii, että julkaisuharkintaan otettavan interventiotutkimuksen on oltava rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Selvitystä varten Cochrane Central -tiedostossa olevista lääketieteellisiä hoitotutkimuksia julkaisevista 3 512 lehdestä valittiin satunnaisesti 200 tarkempaan analyysiin, jossa tutkittiin mm. kirjoitusohjeet ja haastateltiin päätoimittajat ja lehden julkaisija. Lehdistä 71 % (142/200) ei vaatinut tutkimuksen rekisteröimistä julkaisuperusteena ja 2 % vain rohkaisi tutkimuksen rekisteröimiseen. Päätoimittajien ja julkaisijoiden haastatteluissa ilmeni pelko, että rekisteröimisvaatimus saattoi johtaa tutkimuksen ajautumiseen kilpailevan lehden sivuille. Tutkimusta ei haluttu jättää julkaisematta, jos se oli tieteellisesti pätevä ja virheetön, mutta siltä puuttui vain rekisteröinti. Ongelma liittyi erityisesti kehittyvistä maista tarjottuihin tutkimuksiin. Rekisteröimisvaatimusta ei pidetty tarpeellisena kaikille alan julkaisuille eikä sitä katsottu aiheelliseksi pienille ja luonteeltaan selvitteleville tutkimuksille. Johtavien lääketieteen julkaisujen päätoimittajat (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) käynnistivät yhteisesti interventiotutkimuksien rekisteröimisvaatimuksen vuonna 2005.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Herkistävätkö happolääkkeet paksusuolen tulehdukselle?

Protonipumpun estäjien (PPI) käyttöön liittyi lisääntynyt riski sairastua Clostridium difficilen aiheuttamaan paksusuolen tulehdukseen terveysviranomaisten Yhdysvalloissa rahoittamassa epidemiologisessa tutkimuksessa. Paksusuolen tulehdusta sairastavista 984 potilaasta 64 % oli käyttänyt antibiootteja edeltäneiden kolmen kuukauden kuluessa. 28 % oli käyttänyt protonipumpun estäjiä, ja heitä oli suhteellisesti enemmän niiden potilaiden joukossa, jotka eivät olleet käyttäneet antibiootteja. Tutkijat katsovat antibioottien käytön vaikuttavan eniten paksusuolen tulehduksen vaaraan. Protonipumpun estäjien yleistynyt käyttö näyttää sekin lisäävän paksusuolen tulehduksen esiintyvyyttä, mutta lisätutkimuksia tarvitaan asian varmistamiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

TTR kuvastaa varfariinihoidon laatua

Vantaalaispotilaiden varfariinihoidon toteutumista arvioitiin laskemalla TTR-arvo, joka kertoo, miten suuren osan ajasta INR-mittaustulokset ovat hoitotasolla. TTR sopii vakiintuneen hoidon seurantaan ja on hyvä hoidon laadun mittari hoitoyksikölle, kunhan sen rajoitukset muistetaan.

Tuukka Helin, Tuula Metso, Jukka Holvitie, Kirsi Valtonen, Riitta Lassila, Tiina Mäki, Lotta Joutsi-Korhonen

Tajuton ja kouristeleva mies työpaikalla

Keski-ikäinen mies löydettiin työpaikaltaan tajuttomana portaiden alaosasta. Hän kävi töissä säännöllisesti, ja edeltävät työpäivät olivat sujuneet aivan normaalisti. Mies sairasti verenpainetautia ja käytti välillä alkoholia enemmän kuin on terveellistä.

Vesa Lund

Punoittavat, kuumottavat ja hyvin kipeät kämmenet

Kohtauksittain ilmenevää raajojen kärkiosien punoittelua, kuumotusta, mahdollisista turvotusta ja toisinaan hyvin kovaksi äityvää kipua kutsutaan erytromelalgiaksi. Se on aika harvinainen tila, joka voi olla itsenäinen, muuhun tautiin liittymätön, ehkä ionikanavavika. Suvussakin se saattaa kulkea.

Juhani Partanen

Leikkauskuolleisuus ja sairaalahoidon taso

Oikea vastaus: 2. Sairaalahoidon tasoa ei voi päätellä leikkauskuolleisuusluvuista.

Matti Uhari