Lääkekehittelyllä korkea hinta

Uuden lääkkeen kehittelykustannukset jatkavat nousuaan. Yhden uuden lääkkeen saaminen markkinoille maksaa keskimäärin 4 miljardia dollaria. Mukana ovat myös yrityksen epäonnistuneiden lääkekandidaattien aiheuttamat tappiot. Tuftsin yliopiston vuosilta 1997-2011 tekemä analyysi osoittaa, että eniten rahaa paloi AstraZenecalta, joka investoi 5 uutuuslääkkeeseen kuhunkin 11,8 miljardia. Listan toisessa päässä ovat Novartis ja Amgen, jotka saivat markkinoille 21 ja 9 valmistetta. Jokainen tuote maksoi keskimäärin 4 miljardia. AstraZenecan tilannetta vaikeuttivat monet epäonnistumiset ja pieni uusien lääkkeiden lukumäärä. GlaxoSmithKline, Sanofi, Roche ja Pfizer toivat markkinoille kukin 11-14 valmistetta. Yhden valmisteen kehittely maksoi 7,7-8,2 miljardia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bosepreviiri heikentää tiettyjen HIV-lääkkeiden tehoa

C-hepatiitin hoitoon käytetty proteaasin estäjä bosepreviiri (Victrelis, MSD) vähentää ritonaviirilla tehostettujen HIV-lääkkeiden kuten atatsanaviirin (Reyataz), lopinaviiri/ritonaviirin (Kaletra) tai darunaviirin (Prezista) tehoa. Yhteisvaikutuksen seurauksena plasman lääkepitoisuuksien huiput (Cmax) laskivat 25-36 % ja pitoisuus-aika-käyrän alainen pinta-ala (AUC) väheni 34-44 %. Kyseisten lääkkeiden käytössä on FDA:n mukaan seurattava tarkasti hoidon tehoa ja virusvastetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n ja Intian kauppasopimus uhka kehitysmaille?

Intian hallitus ja EU viimeistelevät kauppa- ja investointisopimusta, jonka pelätään vähentävän halpalääkkeiden saantia kehitysmaissa. Sopimus sisältää mm. patentti- ja investointisuojia koskevia periaatteita, jotka rajaavat geneeristen lääkkeiden toimituksia. Intian ja Euroopan välisen lääkekaupan arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina, mikä vähentäisi kaupan suuntautumista kehitysmaihin. Afrikan maat ovat nykyisin riippuvaisia Intian valmistamista, kustannuksiltaan edullisista HIV-, malaria-, astma- ja syöpälääkkeistä, joiden hintojen pelätään nousevan. Sopimus pyritään viimeistelemään vuoden loppuun mennessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääke johti kuolemiin

Laihdutuslääke benfluoreksin (Mediator, Servier) on johtanut Ranskassa ainakin 1 300 potilaan menehtymiseen ja yli 3 000 potilaan sairaalahoitoon vuosina 1976-2009. Käyttäjiä on laskettu olleen noin 5 miljoonaa. INSERM-tutkimuslaitoksen tekemässä selvityksessä analysoitiin yli 300 000 lääkkeen käyttäjää, jotka olivat ostaneet 78 miljoonaa Mediatorin lääkepakkausta. Lääke on aiheuttanut sydämen läppävaurioita kuten sen sukulaisaine fenfluramiinikin, jota on käytetty ruokahalun hillitsemiseen. Käyttäjän arvioitu riski saada lääkkeestä läppävaurio verrattuna lääkettä käyttämättömään oli 3,1 (95 % LV 2,5-4,0). Lääketehtaan johtaja Jaques Servieriä odottaa keväällä sarja oikeudenkäyntejä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosuvastatiini aihuttaa harvoin gynekomastiaa

EU:n lääketurvatyöryhmä (PhVWP) esittää rosuvastatiinin valmisteyhteenvetoihin lisättäväksi harvinaisena haittavaikutuksena gynekomastian, joka voi ilmetä sekä naisilla että miehillä. Rosuvastatiinilla ei ole havaittu kokeellisissa tutkimuksissa vaikutuksia rintarauhaseen. Kirjallisuudessa on julkaistu kaksi tapausta ja kliinisissä tutkimuksissa havaittiin muutamia tapauksia.Valmisteen tultua markkinoille niitä on ilmoitettu lisää. Osa havainnoista on varmistettu uudelleen altistuksella tai havainnolla, että gynekomastia on parantunut lääkityksen loputtua. Myös atorvastatiinin käyttäjillä on todettu gynekomastiaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Äidin kemoterapia ei vaikuta sikiöön

Raskauden aikana annettu kemoterapia ei vaurioita sikiön aivoja, sydäntä ja kuuloaistia eikä hidasta kasvua tai vaikuta haitallisesti yleiseen terveydentilaan. Havainnot tehtiin belgialaisessa pitkäaikaistutkimuksessa, joka käsitti 68 raskautta ja 70 lasta. Raskauksien aikana annettiin yhteensä 236 kemoterapiasykliä. Lapset tutkittiin syntyessään ja sen jälkeen 5-6, 8-9, 11-12, 14-15 ja 18 vuoden ikäisinä. Seurantaan kuuluivat mm. neurologiset tutkimukset, älykkyysosamäärä, sydämen EKG, ultraäänitutkimus sekä audiometri. Havaittuja pieniä poikkeamia sydän- ja neurologisissa tutkimuksissa tullaan vielä seuraamaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu: Yhteispäivystyksen työnjako - Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi

Malmström T, Torkki P, Valli J, Malmström R. "Yhteispäivystyksen työnjako - Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi" oli virhe kuvion 4 otsikossa sivulla 350. Otsikossa osuus oli mainittu lasketun kaikista potilaista, kun se oli laskettu yleislääkärille ohjatuista potilaista.

Tomi Malmström, Paulus Torkki, Juha Valli, Raija Malmström

Olisiko huimauspotilaan päivystyskäynti ollut vältettävissää

77-vuotias yksin asuva nainen hakeutui päivystykseen huimauksen ja pahoinvoinnin vuoksi iltakymmenen aikaan. Rouva kertoo käyneensä vaivansa vuoksi jo aiemmin terveyskeskuksessa muutamia kertoja, mutta ”käynnistä ei ollut mitään hyötyä, lääkäri vain katsoi tietokonetta”. Naapuri oli viime viikolla saanut aivohalvauksen ja potilasta mietitytti, oliko kyseessä kenties sama tauti.

Eija Vaula

Tanskassa tietotekniikka toimii

Käynti tanskalaisessa sairaalassa on hämmentävä kokemus suomalaiselle lääkärille. Tietojärjestelmä on kaikessa mukana, mutta sitä on vaikea huomata, sillä kukaan ei hakkaa näppäimistöä kasvot punaisina. Tietojärjestelmä on nöyrä palvelija ja potilasturvallisuuden varmistaja. Näinhän sen pitäisi toimia.

Mikko Nenonen

Harkintaa ASA:n käyttöön lentomatkoilla

Päivitetty ohje asetyylisalisyylihapon käytöstä syvien laskimotukoksien ehkäisemiseksi pitkillä lennoilla korostaa, että siitä hyötyvät vain henkilöt, joilla on yksi tai kaksi seuraavista riskitekijöistä: aikaisemmin sairastettu laskimotukos, äskettäinen leikkaus tai trauma, pahanlaatuinen syöpäsairaus, raskaus, lihavuus, verihiutalesairaus, estrogeenien käyttö, korkea ikä tai liikuntarajoite. Raajojen liikuttelu, istuminen käytävän vierellä ja tukisukat kuuluvat ehkäisyn rutiineihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä