77889 osumaa

Lääkäriä ohjaavat myös sisäiset sidonnaisuudet

Olemme viime vuosina vaatineet hoitosuositusten laatijoita, julkaisijoita ja puhujia kertomaan yhteytensä teollisuuteen ja muihin tahoihin. Läpinäkyvyydellä toivomme säilyttävämme ammattikuntamme arvostuksen ja kansalaisten luottamuksen. Vähemmän olemme miettineet muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hoitosuosituksiimme. Tunnistammeko mielensisäisiä sidonnaisuuksiamme?

Päivi Hietanen

Huimaus haastaa lääkärin ja terveydenhuollon

Huimaus on yleinen oire, väestötutkimusten mukaan sen kumulatiivinen esiintyvyys on noin 30 % työikäisillä (1). Ikähuimaus on vielä yleisempää: sitä esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja jo lähes 70 %:lla yli 85-vuotiaista laitosasukkaista (2,3). Kyseessä on siis merkittävä oirekenttä, ja jälkiseuraamuksineen sen tutkiminen ja hoito edellyttävät merkittäviä resursseja. Usein huimauksen syy on ilmeinen, eikä kalliita jatkotutkimuksia tarvita. Huimauspotilaiden päivystysluonteiseen kuvantamiseen on Yhdysvalloissa arvioitu kuluvan vuosittain lähes neljä miljardia dollaria (4). Kustannukset Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle eivät ole tiedossa, mutta epäilemättä ne ovat myös suuret.

Ilmari Pyykkö, Valtteri Kaasinen, Antti Mäkitie

Kiireellisyysluokittelun on tunnistettava kriittisesti sairaat

Päivystysylilääkäri Jarmo Kantonen toivoi näyttöön perustuvaa triagea päivystyksiin haastattelussa Lääkärilehdessä 45/2014 (1). Päivystystoiminnan laatu on saanut enenevästi huomiota viime vuosina (2-6). Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja määritellä sekä omien että ulkoistettujen päivystysten laatua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Veli-Pekka Harjola, Heikki Janhunen, Susanna Wilén, Ari Palomäki, Jari Nyrhilä, Liisa Kokkonen, Marian Ahlskog-Karhu, Jukka Vaahersalo, Eero Rahiala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030