Käypä hoito ei unohda skitsofreniapotilaiden tarpeita

Professorit Jukka Aaltonen ja Yrjö O. Alanen käsittelivät Lääkärilehdessä 44/2014 (1) skitsofrenian hoitoa ja kritisoivat Käypä hoito -suositusta (2).

Raimo K. R. Salokangas

TBE-taudin komplikaatiot ehkä oletettua yleisempiä

Puutiaisaivokuumerokotteen (TBE) tarpeellisuudesta keskustellaan aika ajoin (1). Rokotetarpeen määrittäminen ei kuitenkaan ole kovin yksiselitteistä. TBE-virusta esiintyy paikallisesti, ja riskialueilla - kuten Ahvenanmaalla - vain 1-2 % puutiaisista kantaa virusta. Puutiaisten kokonaismäärä ja ihmisten oma käyttäytyminen luonnossa vaikuttavat kuitenkin tartuntariskiin ja lisäksi ihmisten riskinsietokyky vaihtelee. Itävallassa taudin ilmaantuvuus ennen rokotusten aloittamista oli noin 8 tapausta / 100 000 asukasta, eli monin verroin vähemmän kuin Ahvenanmaalla. Kuitenkaan TBE-asiantuntijoiden mukaan Itävaltaan ei pitäisi matkustaa ilman rokotusta (2). TBE-virusta esiintyy Ahvenanmaan ja Turun saariston lisäksi endeemisenä Baltian maissa ja Tukholman saaristossa.

Jukka Vakkila

Johtuvatko unilääkkeisiin liitetyt haitat vain unilääkkeistä?

Muistin ja älyllisten kykyjen on havaittu heikentyvän nopeammin niillä, jotka käyttivät unilääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä verrattuna niitä käyttämättömiin, toteaa LT Juha Puustinen tuoreessa väitöskirjassaan (1). Tiedotusvälineissä äskettäin laajasti esillä olleessa asiantuntijan lausunnossa tämä riski tulkittiin syy-seuraussuhteeksi.

Timo Töysä

Kaikkeen toimintaan tarvitaan kontrollia

Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi harkita sitä, että palvelujen järjestäjät kontrolloivat tuotantoa. Tällöin tuottajat toimivat tehokkaasti ja tuloksena on vain tarpeellisia ja laadukkaita palveluita.

Janne Aaltonen

Keuhkokuumeen vaikeusasteen arviointiin paranneltu menetelmä

Kliinikon on joskus vaikea arvioida, koska keuhkokuumepotilas lähetetään sairaalaan ja koska hoidetaan avohoidossa. Tähän ongelmaan on kehitetty erilaisia menetelmiä. Kuitenkin esimerkiksi PSI (pneumonia severity index), jota Pohjois-Amerikassa käytetään, vaatii 20 kysymyksen läpikäymisen eikä sovi päivystyskäyttöön lainkaan. CRB-65 on tähänastisista paras ja nyt sitä kehitettiin lisää.

Heikki Ekroos

Pneumokokki iskee sydämeen

Aikuisen vakavaan keuhkokuumeeseen liittyy sydänongelmia, kuten vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä ja infarkteja, tutkimusten mukaan lähes joka viidennellä sairaalapotilaalla. Valtaosa komplikaatioista ilmenee ensimmäisen viikon aikana, mutta kuolleisuus on toipilaillakin noin kaksinkertainen seuraavan vuoden ajan. Selitykseksi on tarjottu infektioon liittyvää rasitusta ja immuunivastetta, mukaan lukien proinflammatoriset sytokiinit. Nyt pneumokokin, yleisimmän keuhkokuumeen aiheuttajan, on todettu suoraan pesiytyvän ovelalla tavalla sydämeen ja tappavan sydänlihassoluja.

Heikki Arvilommi

Miten hoitaa myeloomaa kun kantasolusiirto ei ole vaihtoehto?

Autologisen kantasolusiirron ulkopuolelle jäävät nuoret ja huonokuntoiset sekä yli 70-vuotiaat myeloomapotilaat. Tuolloinkin täydellinen hoitovaste on saavutettavissa, mutta useimmiten kovin lyhytaikaisesti. Tutkimuksessa vertailtiin uuden ja vanhan hoitomuodon tehoa keskenään.

Markku Vesanen

G-pisteeseen liittyvät uskomukset ja bisnesajattelu lisääntymässä

Keskustelu vaginan etuseinässä olevasta eroottiselle halulle ja orgasmille tärkeästä G-pisteestä on aika ajoin herännyt Gräfenbergin 1950-luvulla esittämästä ajatuksesta alkunsa saaneena. Tieteellisesti vakuuttavaa anatomista tai fysiologista näyttöä asiasta on kaivattu. Nyt vihdoin löytyi onnekas tutkijaryhmä, joka esittää löytäneensä G-pisteen histologiset ja immunohistokemialliset piirteet. Kyseessä on vaginan etuseinässä, noin 4,5 cm päässä virtsaputken ulkosuusta sijaitseva 7 mm:n pituinen alue, joka poikkeaa muusta ympärillä olevasta vaginan seinämästä. Tutkijat kutsuvat tätä 2 mm:n paksuista aluetta G-pistekompleksiksi. Se sijaitsee jommallakummalla puolella virtsaputkea. Pääosa siitä on laskimoita, joita ruokkii muutama pienempi valtimo arteriovenoosista malformaatiota muistuttaen. Merkittävänä tutkijat pitävät havaintoaan siitä, että alueella on hermokimppuja ja ganglioita, ja koko kompleksia ympäröi kehämäisiä ja pitkittäisiä lihassäikeitä. Varsinaista erektiilistä kudosta ei havaittu.

Pertti Kirkinen

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Yleisyydestään huolimatta huimauksen etiologian selvittäminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin kollegalle.

Jaana Korpela, Riina Niemensivu

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset - milloin ja miten?

Kuvantamistutkimuksia tarvitaan vain pienelle osalle kaikista huimauspotilaista.

Johanna Pekkola, Riste Saat