Perusasteen suorittaneiden miesten terveys onkin parantunut?

Lääkärilehdessä 36/2014 julkaistiin THL:n tutkijoiden mielenkiintoinen selvitys koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutoksista (1). Tutkijat toteavat, että hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Artikkelia lukiessani mieleeni nousi myös hivenen positiivisempi tulkintamahdollisuus: perusasteen koulutuksen suorittaneiden miesten terveys ja hyvinvointi on parantunut.

Raimo K. R. Salokangas

Immunoglobuliineista jo tekeillä yhteiseurooppalainen arvio

Professori Hannu Kokki ja proviisori Maija Koljonen kirjoittivat Lääkärilehdessä 35/2014 Lääkeinfo-palstalla laskimoon annettavien immunoglobuliinien käytöstä Suomessa (1). Artikkelissa todettiin, että immunoglobuliinien käyttö on lisääntynyt merkittävästi, käytön määrä vaihtelee sairaaloittain eivätkä käyttöaiheet ole yhdenmukaisia.

Tuomas Oravilahti, Vesa Kiviniemi, Sinikka Sihvo, Kristian Lampe

Kohtuu kaikessa - suolan välttämisessäkin?

Liiallisen suolan käytön vähentäminen on yksi verenpainetaudin hoidon perusasioita. On kuitenkin epäselvää, kuinka hyvin vähäinen suolan saanti vaikuttaa verenpaineeseen ja ennusteeseen väestötasolla. Nyt laajassa väestötutkimuksessa todetaan liiallisen ja toisaalta hyvin vähäisenkin suolan käytön yhdistyvän suurempaan sydäntapahtumien ja kuoleman vaaraan kuin suolan kohtuukäytön.

Juhani Airaksinen

FiDD apuna antikoagulaatiohoidon lopettamisessa

Laskimotukoksen jälkeisen antikoagulaatiohoidon pituus määräytyy uusintariskin mukaan. Italialaistutkijat ovat ottaneet mukaan D-dimeerin potilasvalintaa helpottamaan.

Marko Vesanen

Seulonta vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta -epätietoisuus lisääntyy

Eturauhassyöpäkuolleisuus väheni PSA-tutkimukseen kutsuttavilla miehillä 21 % laajan ERSPC-monikeskustutkimuksen (European randomised study of screening for prostate cancer) päivitetyssä 13 vuoden seurannassa. Vastaava luku 9 vuoden seurannan jälkeen oli 15 % ja 11 vuoden kohdalla 22 %. Seulontakutsua noudattaneilla eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus väheni jopa 27 %. Tuloksen merkitystä korostaa 9 ja 13 vuoden välillä tapahtunut kehitys: yhden eturauhassyöpäkuoleman estämiseksi tarvittiin 1 410 seulontakutsun sijasta 781 kutsua ja uusia karsinoomia piti diagnosoida 48:n sijasta 27.

Ossi Lindell

Liikunta vähentää vanhusten toiminnanvajeita

Vanhusten liikunnasta on tehty pitkälti toistasataa satunnaistettua kontrolloitua interventiotutkimusta. Kaksi kolmesta tutkimuksesta osoittaa, että liikunta on hyödyllistä toiminnanrajoitteiden ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä. Yksikään aiempi tutkimus ei kuitenkaan ole pitänyt primaarina päätetapahtumana toiminnanvajeen ilmaantumista, vaan kaikki ovat olleet tähän liian pieniä ja parhaimmillaankin päätetapahtuma on jonkin toimintakykymittarin numeerinen parantuminen.

Kaisu Pitkälä

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa.

Heini Salo, Pekka Nieminen, Terhi Kilpi, Kari Auranen, Tuija Leino, Simopekka Vänskä, Petri Tiihonen, Matti Lehtinen, Ahti Anttila

Harjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa

Kroonisen niskakivun syynä on aiemmin pidetty lihasjännitystä, ja siksi hoidot ovat olleet lähinnä passiivisia tai kevyeen lihaskuormitukseen perustuvia harjoitteita.

Jari Ylinen, Riku Nikander

Muistipotilaan ajoterveyden arviointi terveyskeskuksessa

Suomalaisten ikääntyessä joudutaan terveyskeskuksissa yhä useammin ottamaan kantaa myös muistiongelmista kärsivien ikäkuljettajien ajoterveyteen.

Minna Löppönen

Ortopedista leikkausta odottaneille oletettua harvemmin Kelan sairauspäivärahaa

Kela maksaa sairauspäivärahaa hoitoon jonottamisen ajalta, kun potilas ei kykene työtehtäviinsä. Leikkausjonojen aikaiset sairauspäivärahat ovat olleet usein esillä julkisuudessa, kun on keskusteltu terveydenhuollon riittämättömistä taloudellisista kannusteista nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Lauri Virta, Hennamari Mikkola