78147 osumaa

Pioglitatsonilla ei yhteyttä virtsarakon syöpään?

Tyypin 2 diabeteslääke pioglitatsonia (Actos, Takeda) pitkään käyttäneillä potilailla ei havaittu tilastollisesti merkitsevästi suurentunutta vaaraa sairastua virtsarakkosyöpään. Lääkkeen valmistaja kertoo, että tulos saatiin 10 vuotta kestäneestä potilaiden seurannasta, eikä vaara näyttänyt lisääntyvän kumulatiivisen annoksen tai hoidon pituuden kasvaessa. Tulos erosi 5 vuoden kohdalla vuonna 2012 tehdystä välianalyysista, jossa syöpävaara näytti lisääntyneen. Aikaisemmissa rekisteritutkimuksissa ja mm. neljän tutkimuksen meta-analyysissa on herännyt epäilyjä kasvaneesta virtsarakkosyövän vaarasta pioglitatsonin käyttäjillä (SLL 2012;67:1931). Takeda ei ole antanut tietoon yksityiskohtia nyt julkistetusta tutkimuksesta, mutta aikoo julkaista sen tieteellisessä lehdessä ja toimittaa tulokset lääkevalvontaviranomaisten, kuten Yhdysvaltojen FDA:n ja Euroopan lääkelaitos EMA:n arvioitavaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ohjeita ja rajoituksia mikrobilääkkeille eläinlääkinnässä

Euroopan lääkelaitos EMA Lontoossa on julkaissut alustavat ohjeet lausunnoille mikrobilääkkeiden käytöstä eläinlääkinnässä. Mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseksi ja infektioiden torjumiseen tarvittavien lääkkeiden tehon varmistamiseksi on välttämätöntä siirtyä huolellisesti harkittuun mikrobilääkkeiden käyttöön. Ohjeissa mikrobilääkkeet esitetään jaettavaksi kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmään kuuluvien mm. penisilliinin, tetrasykliinin, rifamysiinin tai erytromysiinin käyttöön eläinlääkinnässä liittyy vain matala tai rajoittunut vaara kansanterveydelle, mutta lääkinnällisen käytön on oltava vastuullista ja valvottua. Toisen ryhmän aineiden, kuten 3-4. polven kefalosporiinien ja fluorokinolonien käyttö eläinlääkinnässä muodostaa edellisiä suuremman riskin kansanterveydelle. Kolmannen ryhmän lääkkeitä kuten karbapeneemeja, glykopeptidejä (vankomysiini) ja uusimpia kefalosporiinijohdoksia ei ole hyväksytty eläinlääkintään. Ohjeiston vuosia jatkuneen kehittelyn arviointi- ja valmisteluasiakirjat ovat luettavissa Euroopan lääkelaitoksen sivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Joka lääkärille perustietoa herkkyydestä

Kohdatessamme itsessämme tai toisissa mielen ristiriitoja ja ongelmia olemme kovin alttiita patologisoimaan ja normittamaan niitä. Mielen herkkyys, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja jännittäminen ovat tavallisia arkielämän tunteita, joita kohtaamme myös vastaanotoilla - jos olemme siihen valmiita ja virittyneitä. Helppoa ei ole kuitenkaan pitää mielessä tuttua aksioomaa: Meidän on hoidettava potilasta, jolla on oireita, eikä oireita, joita hänellä on.

Ilpo Lahti

Käytännönläheinen opas muistisairaan hoidosta

Teos kuuluu Duodecimin Hyvä hoito -sarjaan, jonka tarkoituksena on kuvata käytännönläheisesti sairauksien hoitoa ja hyvän elämän toteutumista sairaudesta huolimatta. Positiivinen otsikko korostaa kuntoutumista, ja kirja avaa konkreettisesti uutta näkökulmaa: muistisairauden toteaminen ei merkitse elämän loppua vaan sen uudelleen muotoutumista. Hoidon perustana korostetaan hyvää arkea ja läheisten tukea.

Minna Riekkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat