Staphylococcus aureus -bakteremian ennusteeseen vaikuttavat kliiniset tekijät ja hoito

Väitöskirjassa selvitettiin Staphylococcus aureuksen aiheuttaman bakteremianennusteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä tutkittiin vaikean taudin tunnistamiseen käytettäviä menetelmiä, jotta taudin hoitoa voitaisiin kehittää.

Erik Forsblom

Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän solunsalpaajahoito

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli levinneen eturauhassyövän hoitotulosten parantaminen. Dosetakseli-solunsalpaajahoito on kastraatioresistentin levinneen eturauhassyövän standardihoito.

Petteri Hervonen

Kollageeni XVIII ja VEGF-D säätelevät ihon okasolusyövän kehittymistä

Väitöskirjatyön tavoitteena oli lisätä tietämystä tekijöistä, jotka säätelevät okasolusyövän kehittymistä keskittyen erityisesti imusuonten muodostumiseen ja tulehdusvasteeseen. Työssä selvitettiin kahden tyvikalvokollageenin XV:n ja XVIII:n sekä verisuonikasvutekijä D:n (VEGF-D) tehtäviä ihosyövän kehittymisessä.

Hanne-Kaisa Honkanen

p38 mitogeeni-aktivoituva proteiinikinaasi ja transkriptiotekijä GATA-4 sydän-lihassolun toiminnan säätelijöinä

Väitöstutkimuksessa on erityisesti tutkittu mitogeeni-aktivoituvan p38 proteiinikinaasin ja geeninsäätelyproteiini GATA-4:n merkitystä sydänlihassolujen toiminnan säätelijöinä. Tutkimuksessa on ensisijaisesti käytetty sydänlihassoluviljelymallia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että mitogeeni-aktivoituvat proteiinikinaasit ja GATA-4 osallistuvat sydämen liikakasvun ja uudelleen muovautumisen säätelyyn, joten niihin vaikuttamalla voidaan mahdollisesti kehittää sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoa.

Leena Kaikkonen

Taeniidae-heisimatoheimon taksonominen revisio

Taeniidae-heimon heisimadot, taenidit, ovat lääketieteellisesti merkittävin heisimatoryhmänä. Useat taenidilajit voivat tarttua eläimistä ihmiseen ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Yleisesti hyväksytyn luokittelun mukaan Taeniidae-heimo sisältää kaksi sukua, Echinococcus ja Taenia.

Antti Lavikainen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin 1998 ja toisen kerran 2005-2008.

Miika Vuorinen

Sähköisen lääkemääräyksen sudenkuopat

Kuukausittain määrätään yli 2 miljoonaa ja toimitetaan yli 3 miljoonaa sähköistä reseptiä.

Sirpa Peura

Keski-ikäisen miehen pitkittynyt yskä - tapauksen ratkaisu

35-vuotias tupakoimaton mies hakeutui yleislääkärin vastaanotolle kärsittyään kuukauden ajan puuskittaisesta kuivasta yskästä. Yskimisen lopuksi mies oli joutunut oksentamaan, jolloin vatsakin oli kipeytynyt.

Raili Kauppinen, Riitta Lassila

Uusi lääke lihavuuden hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on vuosia jatkuneen harkinnan jälkeen hyväksynyt lihavuuden hoitoon masennuslääke bupropionin ja alkoholista vieroitukseen tarkoitetun naltreksonin yhdistelmän (Contrave, Orexigen). Bupropionia käytetään myös tupakasta vieroitukseen ja naltreksonia opioidivieroitukseen. Contrave on tarkoitettu lihavien (painoindeksi > 30 kg/m2) ja ylipainoisten (painoindeksi > 27 kg/m2) hoitoon yhdessä ruokavalion ja lisätyn liikunnan kanssa. Jos 12 viikon hoito ei pudota painoa vähintään 5 %, on harkittava lääkityksen lopettamista. Valmisteessa on useita varoituksia, kuten itsemurha-ajatuksien mahdollisuus (bupropioni), kouristukset sekä verenpaineen ja pulssin kohoaminen. Lääkkeen tehoa on tutkittu noin 4 500 potilaalla vertaillen lumeeseen. FDA edellyttää jatkotutkimuksia mm. vaikutuksista sydänsairauksien riskeihin, soveltuvuudesta lasten ja nuorten hoitoon sekä yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diklofenaakista ongelma korppikotkille?

Euroopan lääkevirasto (EMA) Lontoossa ryhtyy selvittämään aiheuttavatko tulehduskipulääke diklofenaakin jäämät kuolemanvaaran Euroopassa haaskalinnuille, kuten korppikotkille. Haaskalintujen kannat ovat viime vuosina pienentyneet Aasiassa, mm. Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa ja Bangladeshissa. Syyksi on arveltu diklofenaakin jäämiä eläinten ruhoissa. Lääkettä on käytetty eläimillä mm. tulehduksien, kuumeen ja kivun hoitoon. Diklofenaakin on todettu aiheuttavan linnuille munuaisten vajaatoimintaa, jos ne ovat syöneet runsaasti lääkittyjen ja kuolleiden eläinten jäänteitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä