Munuaisvaltimoahtauman stenttaus usein hyödytön

Valtimonkovettumatauti voi ahtauttaa munuaisvaltimoita, huonontaa munuaisten toimintaa ja nostaa verenpainetta. Munuaisvaltimoahtaumien pallolaajennus on vaikuttanut myönteisesti sekä korkeaan verenpaineeseen että munuaistoimintaan useissa kontrolloimattomissa tutkimuksissa, mikä on johtanut hoitomuodon käytön nopeaan kasvuun maailmalla. Nyt suuressa satunnaistetussa tutkimuksessa munuaisvaltimoahtauman stenttauksella ei havaittu olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia verenpaineeseen tai munuaisten toimintaan.

Juhani Airaksinen

Onko läpikäyty oppimiskäyrä kirurgin pätevyyden tae?

Kirurgikoulutusta käsittelevä artikkeli sivuaa viime aikoina Britanniassa runsasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttanutta vaatimusta kirurgien osaamistason julkisesta läpinäkyvyydestä. Sen toteuttamiseksi voidaan ottaa avuksi kirurginen oppimiskäyrä, josta on potentiaalista hyötyä potilasturvallisuuden ja kirurgisen koulutuksen kannalta. Se edellyttää kuitenkin oppimiskäyrää mittaavien menetelmien ja muuttujien yhdenmukaistamista. Sekaannusta aiheuttavien muuttujien, kuten koulutettavan aikaisemman kokemuksen, potilasrakenteen, toimenpiteiden vaikeusasteen ja ohjauksen tason, pitäisi olla hallittavissa. Lisäksi pitäisi kyetä määrittelemään pätevyydelle ja todelliselle asiantuntijuudelle asetettavat vaatimukset.

Ossi Lindell

Sairauksien ja lääkehoidon aiheuttama infektioalttius

Immuunipuutteisten potilaiden hoidossa on varauduttava epätavallisten mikrobien aiheuttamiin infektioihin ja normaalista poikkeavaan taudinkuvaan.

Juha H. Salonen

Immunosuppressiossa olevien lasten virusinfektiot

Immunosuppressio eli immuunivasteen heikentyminen voi olla synnynnäistä tai hankittua ja sen vaikeusaste vaikuttaa herkkyyteen sairastua virusinfektioihin.

Minna Koskenvuo, Helena Olkinuora, Jaana Rahiala, Veli-Jukka Anttila, Leena Kainulainen, Kim Vettenranta, Ville Peltola

Kuumeinen neutropeeninen syöpäpotilas päivystyksessä

Neutropeenisen kuumepotilaan empiirinen antibioottihoito aloitetaan välittömästi veriviljelyiden jälkeen.

Reetta Huttunen, Marjatta Sinisalo

Immuunipuutteisten potilaiden listeriainfektiot

Listerioosi on Suomessa kolme kertaa yleisempi kuin muissa EU-maissa.

Veli-Jukka Anttila

Tavoitteellinen lääkitys parantaa kihdin hoitotuloksia

Akuuttia kihtikohtausta hoidetaan yhä useammin lyhyellä suun kautta otettavalla kortikosteroidikuurilla.

Heikki Julkunen

Oikaisu: MS-taudin oireenmukainen lääkehoito

Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 11/2014 julkaistussa artikkelissa MS-taudin oireenmukainen lääkehoito (s. 812-5) oli virhe taulukossa 1. Gabapentiinin ja fampridiinin korvattavuutta MS-taudissa koskevat tiedot olivat vaihtaneet paikkaa. Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Irina Elovaara, Marja-Liisa Sumelahti

Statiineilla luultua vähemmän haittavaikutuksia

Britannian terveysviranomaisten tekemä selvitys 84 000 potilaasta 29 satunnaistetussa lumeverrokkitutkimuksessa osoitti, että statiinien käyttäjien haittavaikutukset, kuten lihasvaivat, väsymys ja rabdomyolyysi, ovat samaa luokkaa kuin lumeen käyttäjillä. Myös lääkityksen lopettaminen haittavaikutusten vuoksi oli statiinien ja lumelääkkeen käyttäjillä samaa luokkaa (12-15 %). Vain diabeteksen puhkeaminen oli yleisempää statiinien (3 %) kuin lumeen käyttäjillä (2,4 %). Primaaripreventiotutkimuksissa (n = 14) hoidetuilla (n = 46 000) statiineihin liittyi lisääntynyt riski diabeteksen puhkeamiseen (0,5 %, 95 % LV 0,1-1,0), mutta kuolleisuuden väheneminen oli samansuuruinen (-0,5 %, 95 % LV -0,9 - -0,2). Maksaentsyymien muutoksia havaittiin statiinihoidoissa useammin (0,4 %) kuin lumehoidossa, mutta niiden merkitys jäi epäselväksi. Tutkijat kehottavat päivittämään statiinien haittavaikutusluettelot käsittämään vain ne, joissa ero on selvä lumeeseen verrattuna. Potilaille tulisi sallia oma päätös lääkehoidon aloittamisesta perustuen objektiiviseen tietoon haittavaikutuksien mahdollisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeiden kliinisesti vertailukelpoiset annokset määritelty

Kolmentoista toisen polven psykoosilääkkeen vertailukelpoiset pienimmät tehokkaat päiväannokset on määritelty perustuen tutkimusnäyttöön ja käyttäen apuna olantsapiinin, risperidonin, haloperidonin ja klooripromatsiinin samanarvoisia annoksia. Vertailukelpoisia annoksia esitetään käytettäväksi vaihdettaessa potilaan lääkitystä lääkkeestä toiseen, arvioitaessa vertailevien lääketutkimusten tuloksia, tehtäessä kustannus-hyötyanalyyseja ja laadittaessa hoito-ohjeistoja. Lumetta tehokkaampi lääkeannos määriteltiin pienimmäksi tehokkaaksi psykoosilääkkeen päiväannokseksi. Se suhteutettiin teholtaan vastaavaan olantsapiinin päiväannokseen. Käytetyn menetelmän mukaan pienimmät tehokkaat päiväannokset / olantsapiinin ekvivalenssit olivat aripipratsoli 10 mg/1,33, klotsapiini 300 mg/40, haloperidoli 4 mg/0,53, olantsapiini 7,5 mg/1, paliperidoni 3 mg/0,4, ketiapiini 150 mg/20 ja tsiprasidoni 40 mg/5,33.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä