Kiinnikemuodostusta voi yrittää estää

Vatsaontelon kirurgia aiheuttaa useimmille potilaille kiinnikkeitä, tähystysleikkaukset tosin vähemmän. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa infertiliteettiä, suolitukoksia ja kroonista kipua. Ne eivät näy luotettavasti kaiku-, magneetti- tai tietokonekuvauksessa, joten niiden määrääkään ei voi mitata kajoamattomasti. Tutkimuksissa niitä arvioidaan uusintaleikkausten tai suolitukosten esiintyvyyden mukaan.

Hannu Paajanen

Onko geriatrin hoito vaikuttavaa?

Kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin on yli 50 satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (yli 70 000 potilasta) osoitettu vähentävän toiminnanvajeita ja laitoksiin joutumista, ja näyttö vaikuttavuudesta on ollut erittäin vahva. Nyt geriatrisen intervention syntymaassa Englannissa tehty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ei yllättäen vahvistanutkaan näyttöä.

Kaisu Pitkälä

Sildenafiili näyttää tehoavan kuukautiskipuihin

Erektiolääkkeenä tunnettu sildenafiili 100 mg:n annoksena helpotti tutkimuksessa primaarisesta dysmenorreasta kärsivien naisten kipuja paremmin kuin lumelääke. Lääkkeet annettiin emättimeen 1.-3. vuotopäivänä tilanteessa, jossa potilaan arvioima kivun VAS-arvo ylitti tason 90. Neljän tunnin seurannan aikana lumelääke pienensi arvon 60:een ja sidenafiili 15:een. Sildenafiilia saaneiden naisten kohtuvaltimon dopplertutkimuksella mitattu virtausvastus pieneni merkitsevästi.

Pertti Kirkinen

Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Nykyään eturauhassyöpä todetaan entistä aikaisemmin, jolloin tauti on paikallinen tai enintään paikallisesti levinnyt. Paikalliseen eturauhassyöpään on useita hoitovaihtoehtoja, mutta ne kaikki aiheuttavat monenlaisia haittavaikutuksia.

Ulla-Sisko Lehto, Heli Tenhola, Kimmo Taari, Arpo Aromaa

Dupuytrenin kontraktuuran kollagenaasi-injektiohoidon vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset

Dupuytrenin kontraktuura eli kämmenkalvon kutistuma on etenevä fibroproliferatiivinen sairaus, jossa muodostuu sormea koukkuun vetävä juoste. Kollageenia hajottavan entsyymin ruiskuttaminen arpijuosteeseen on uusi menetelmä kämmenkalvon kutistuman hoitamiseksi.

Tero Kotkansalo, Hanna-Stiina Taskinen, Neill Booth, Jaana Isojärvi, Tuija S. Ikonen

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa

Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa.

Antti Mäntylä, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Juha Sinnemäki, Marja Blom, Marja Airaksinen

Malarialääkkeistä hyötyä lupuksessa

Malarialääkkeet muuntavat ja hidastavat systeemiseen lupus erythematosukseen liittyviä kudosvaurioita (37 %; 95 %:n LV 0,44-0,89). Immunologisia reaktioita hillitsevä lääkitys vielä vahvistaa malarialääkkeiden vaikutusta. Havainnot perustuvat noin 1 500 potilaan seurantaan, ja kudosvaurioiden syntymistä arvioitiin SLICC-indeksillä. Steroidien käyttö näytti lisäävän kudosvaurioiden kehittymistä. Malarialääkkeiden tehon arvellaan liittyvän niiden tulehdusreaktioita vähentävään vaikutukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Obinututsumabi lymfaattiseen leukemiaan

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt krooniseen lymfaattiseen leukemiaan obinututsumabin (Gazyva, Roche) ns. seuraavan polven versiona B-lymfosyyttien estäjä rituksimabille (Mabthera, Roche). Obinututsumabi liitetään klorambusiilihoitoon kannustamaan immuunijärjestelmän toimintaa tuumorisoluja vastaan. Yli 350 potilaan vertailevassa tutkimuksessa obinututsumabi yhdistettynä klorambusiiliin hidasti taudin etenemistä enemmän kuin pelkkä kemoterapia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Immunosuppressiiviset lääkkeet tuskin haitaksi raskaudessa

Raskauden alkukolmanneksessa käytetyt immunosuppressiiviset lääkkeet eivät näyttäneet lisäävän vastasyntyneen epämuodostumia tai muita haittoja, todettiin aineistoiltaan laajojen tiedostojen analyysissä. Äidit sairastivat mm. nivelreumaa, psoriaasiartriittia, lupusta ja tulehduksellisia suolistosairauksia. Metotreksaattia käyttäneiden äitien vastasyntyneillä epämuodostumien tai kuoleman riski oli 1,39 (95 %:n LV 0,43-4,53) ja tuumorinekroositekijän salpaajien käyttäjien lapsilla vastaavasti 0,98 (0,38-2,55). Hydroksiklorokiinia raskauden alkukolmanneksessa käyttäneiden äitien jälkeläisillä vastaava riski oli 1,33 (0,69-2,55) ja muita immunosuppressiivisia lääkkeitä käyttäneiden lapsilla 0,98 (0,48-1,98). Mikään eroista ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Havainnot ovat tärkeitä, sillä autoimmuunisairaudet ovat yleisiä juuri naisilla, taudit puhkeavat usein fertiili-iässä, ja lääkehoito on välttämätön raskauden aikana, jotteivät sairauden tyypilliset vaihtelevat vaikeutumisvaiheet vaurioita sikiötä. Aineistossa ei pystytty ottamaan huomioon keskenmenoja tai raskaudenkeskeytyksiä, ja tapausmäärät jäivät pieniksi. Tutkijat odottavat lisää tutkimuksia alustavien havaintojensa tueksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biosimilaarien käytöstä ohjeet lääkäreille Australiassa

Ensimmäiset biosimilaarilääkkeet (biologisesti samankaltaiset lääkkeet) ovat tulleet markkinoille ja Australian lääkeviranomainen (TGA) opastaa niiden käytöstä lääkäreitä ja potilaita. Ohje korostaa, että biosimilaarit eivät ole geneerisiä lääkkeitä, sillä niitä ei ole osoitettu alkuperäisvalmisteen (vertailuvalmiste) kanssa riittävän samanlaisiksi, jotta biologinen samanarvoisuus (bioekvivalenssi) toteutuisi. Biologisessa lääkkeessä vaikuttava aine esiintyy valmistusmenetelmän vuoksi useana versiona, eikä ominaisuuksia yleensä pystytä analysoimaan samalla tarkkuudella kuin geneerisissä valmisteissa. Biologisen lääkkeen ja siten myös biosimilaarilääkkeen reseptissä tulee näkyä sekä valmisteen kauppanimi että vaikuttavan aineen nimi, eikä apteekki saa vaihtaa valmistetta. Jos potilasta on hoidettu biologisella lääkkeellä, joka päätetään vaihtaa biosimilaarilääkkeeksi tai päinvastoin, on potilaan tilaa seurattava tarkoin. Jo pienetkin erot biosimilaari- ja alkuperäisvalmisteen välillä (ja myös eri biosimilaarien välillä) voivat aiheuttaa muutoksia kliinisissä ja erityisesti immunologisissa vaikutuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä