Keskustelu HYKSin Oy:n roolista jatkuu

Toimitusjohtaja Janne Aaltonen tarkastelee puheenvuorossaan HYKSin Oy:n toimintaa suhteessa suomalaiseen yksityiseen terveyspalvelualaan, joka kuitenkin tuottaa pääasiallisesti avosairaanhoidon vastaanottopalveluita. Pääkirjoitukseni tavoite oli nostaa keskusteluun kahden julkisesti omistetun, vaativia erikoissairaanhoidon palveluja tarjoavan osakeyhtiön - HYKSin Oy:n ja Coxa Oy:n - erilaiset toimintamallit.

Heikki Pärnänen

Äitiysneuvolan palvelut yhtenäistyivät

THM Eija Raussi-Lehto ym. esittävät Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2364-9) julkaistussa tutkimuksessaan, että äitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti. Artikkeli perustuu vuoden 2008 kuntakohtaiseen aineistoon, eikä anna oikeaa kuvaa äitiysneuvolapalvelujen nykytilasta terveyskeskuksissa. Viimeisten viiden vuoden aikana palveluja on yhtenäistetty kansallisen ohjauksen avulla (1,2).

Marjaana Pelkonen, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Marke Hietanen-Peltola

Äitiysneuvolatyön järjestämisestä tarvitaan keskustelua

Dosentti Marjaana Pelkonen ym. toteavat, että äitiysneuvolatyössä on tapahtunut muutoksia artikkelissamme esillä olleiden vuoden 2008 tulosten jälkeen. Pelkonen ym. kuitenkin käsittelevät neuvolatoiminnan sisältöä, eivät artikkelimme tuloksia (järjestämistapaa, henkilöstön koulutusta ja työnkuvaa sekä toiminnan johtamista ja päätöksentekoa).

Eija Raussi-Lehto, Mika Gissler, Antti Rämö, Reija Klemetti, Elina Hemminki

Saattohoitoa kotona vai sairaalassa?

Lääkärilehdessä on keskusteltu saattohoidon järjestämisestä kotisairaalassa (SLL 39/2013, s. 2425-6 ja SLL 36/2013, s. 2177). Kotisairaanhoitoon tai kotihoitoon tukeutuvaa saattohoitojärjestelmää pitää tukea ja kehittää edelleen, jolloin kaikille kansalaisille voidaan taata hyvä saattohoito. Saattohoitopotilaita voidaan hoitaa myös kotisairaalassa, jos henkilökunnan koulutuksesta ja ajankäytöstä pidetään huolta niin, että saattohoitopotilaat eivät jää muiden potilaiden jalkoihin. Tällöin kotisairaalan tulee myös täyttää saattohoitoyksikön kriteerit (1).

Eero Vuorinen

Pitkä EKG-rekisteröinti tehostaa eteisvärinän seulontaa aivoinfarktin jälkeen

Kohtauksellinen eteisvärinä on yleinen aivoinfarktin syy, vaikka näyttö sen osallisuudesta infarktin syntyyn jää monesti puuttumaan. Eteisvärinäkohtaukset lisäävät aivoinfarktin riskin viisinkertaiseksi ja kaksinkertaistavat aivoinfarktin toistumisen riskin. Eteisvärinän seulonta akuutin aivoinfarktin jälkeen näyttää tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan onnistuvan 7 vrk:n EKG-rekisteröinnillä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä.

Päivi Hartikainen

Ketamiini tehoaa masennukseen sähköhoidon veroisesti

Ketamiini on alun perin nukutusaineeksi kehitetty, kilpailematon NMDA-reseptorin antagonisti, jota on käytetty hoitoresistentin masennuksen kokeellisena lääkkeenä yli kymmenen vuoden ajan. Ketamiinia annetaan laskimoon hitaana infuusiona, ja useissa pienehköissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa hoitokerran jälkeisellä viikolla sen teho Cohenin d-lukuna ilmaistuna on vaihdellut välillä 0,6-1,5.

Tero Taiminen

Levinneen Hodgkinin lymfooman hoitoa kannattaa tehostaa

Uusiutuneen Hodgkinin lymfooman hoitotulokset eivät ole kovin hyviä ja on selvää, että ensilinjan hoitoon pitää panostaa. Meta-analyysin mukaan annosintensiivisempi BEACOPP on tehokkaampi hoito levinneeseen Hodgkinin lymfoomaan kuin laajasti käytössä oleva ABVD-yhdistelmä. BEACOPP-hoidetuista on elossa viiden vuoden seurannan jälkeen jopa 10 % enemmän.

Sirkku Jyrkkiö

Testosteronitutkimuksen eettinen pohja herättää kysymyksiä

Arvovaltainen New England Journal of Medicine julkaisi tutkimuksen, jonka eettisiä lähtökohtia voi ihmetellä. Testosteroniaineenvaihdunnan ja testosteronigeelin ominaisuuksien selvittämiseksi nollattiin 400 terveen 20-50-vuotiaan miehen oma gonadisteroidituotanto goseriniililla ja osalle heistä annettiin vaihtelevaa testosteronigeelianosta ja osalle lumegeeliä päivittäin neljän kuukauden ajan. Lisäksi puolet miehistä sai aromataasinestäjää estämään testosteronin metaboloitumista estradioliksi. Tutkimuksessa seurattiin hormoniarvoja, rasvakudoksen ja lihasmassan muutoksia ja kyselytutkimuksin seksuaalisia toimintoja.

Pertti Kirkinen

Tupakasta vieroituslääkkeet eivät aiheuta masennusta

Aiemmin on epäilty, että eräät tupakasta vieroitukseen käytetyt lääkkeet aiheuttavat masennusta. Vahvin epäily on liitetty varenikliiniin. Nyt on saatu toisenlaista tietoa.

Heikki Ekroos

Synnynnäisen sappitieatresian hoitotulokset ovat parantuneet

Sappitieatresia on harvinainen ja vakava, vain vastasyntyneillä esiintyvä maksasairaus, joka todetaan Suomessa keskimäärin neljällä lapsella vuosittain.

Hanna Lampela, Hannu Jalanko, Mikko Pakarinen