Leflunomidi ja perifeerinen neuropatia

Nivelreuman ja psoriaasiartriitin hoitoon tarkoitettuun leflunomidin (Arava, Sanofi-aventis) käyttöön voi liittyä perifeerinen neuropatia. Kanadan lääkeviranomaiselle (Health Canada) on ilmoitettu 26 neuropatiatapausta, joissa oireina esiintyi parestesioita, raajojen lihasheikkoutta ja ihon kuumoitusta. Tilaan vaikuttamassa oli muina sairauksina mm. diabetesta ja muuna lääkityksenä metotreksaattia ja klorokiinia. Neuropatia varmistettiin neljässä tapauksista elektrofysiologisilla tutkimuksilla. Ennen haitan ilmenemistä leflunomidihoito oli kestänyt kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen ja 9 tapauksessa neuropatian oireet lievenivät, kun lääkitys keskeytettiin. Julkaistujen tutkimuksien mukaan neuropatiaa on esiintynyt leflunomidihoidossa 1,4-10 %:lla potilaista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpä vai ei?

59-vuotias mies toimitettiin ambulanssilla yliopistosairaalan yhteispäivystykseen nopeasti heikentyneen yleiskunnon ja hengenahdistuksen takia. Moitteettomasta ruokahalusta huolimatta potilas oli edeltävän puolen vuoden aikana laihtunut 20 kg. Yleislääkärin lähetteessä jatkotutkimuksia toivottiin ennen kaikkea Basedowin taudin ja syöpäepäilyn vuoksi.

Sanna Hoppu

Mikrobilääkkeiden käyttö edelleen huoletonta

Euroopan komissio on seurannut mikrobilääkkeiden käytön valvontaa jäsenmaissa vuodesta 2001, jolloin se esitti keskeiset kriteerit kansalliselle mikrobilääkestrategialle. Vuoden 2008 selvityksen mukaan 15 jäsenmaata on laatinut kansallisen strategian ja 8 kehittelee sitä, mutta Kypros, Viro, Unkari ja Latvia eivät ole vielä ryhtyneet toimiin. Antibiootteja voi ostaa vain reseptillä 11 maassa, mutta Maltassa, Romaniassa ja Espanjassa 5-10 % antibioottiostoista tapahtui ilman reseptiä ja Kreikassa 15 %. Noin 40 % eurooppalaisista käytti vuoden 2009 aikana antibiootteja. Käyttö oli yleisintä Italiassa, Espanjassa ja Romaniassa (51-57 %) ja vähäisintä Ruotsissa, Sloveniassa, Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa (22- 30 %).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusdirektiivin muutos viivästyy

Euroopan komissio valmistelee lääketutkimusdirektiivin (No 2001/20/EC) muuttamista joustavammaksi kymmenen vuoden aikana saatujen kokemuksen perusteella. Ongelmista keskeisiä ovat olleet jäsenmaiden eriävät tulkinnat direktiivin päämääristä ja sen huono soveltuvuus hyvin innovatiivisiin tai globalisoituviin lääketutkimuksiin. Sekä lääketutkijat että lääketeollisuus ovat kritisoineet näitä direktiivin puutteita. Ratkaisuja haetaan mm. keskitetystä lääketutkimuksien hyväksynnästä, joka poistaisi maakohtaiset tulkinnat, vähentäisi kustannuksia ja lyhentäisi käsittelyaikoja. Monikansallisten lääketutkimuksien edistäminen on välttämätöntä mm. harvinaissairauksien lääkehoitojen kehittämiselle. Uusitun direktiivin arvellaan tulevan käsittelyyn vuoden 2011 lopulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nateglinidi ei ehkäissyt diabetesta

Insuliinin eritystä lisäävä nateglinidi ei näytä vähentävän taipumusta sairastua diabetekseen tai siihen liittyviin sydänkomplikaatioihin. Lumekontrolloidussa NAVIGATOR-tutkimuksessa tutkittavina oli yli 9 000 henkilöä, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja sydänsairauksia tai näiden riskitekijöitä. Nateglinidin annos oli 60 mg kolmasti päivässä, hoito jatkui keskimäärin viisi vuotta ja siihen liitettiin myös elämäntapojen muutokset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääkkeiden käyttö moninkertaistunut Tanskassa

Metyylifenidaatin ja atomoksetiinin käyttö tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöiden hoitoon on yli kymmenkertaistunut vuosina 1999-2009 Tanskassa. Vuonna 2009 käyttäjiä oli yli 24 000 ja eniten lisääntyivät nuorten miesten lääkehoidot. Pojilla hoito alkaa yleensä 8-10 vuoden iässä ja tytöillä vasta 16-20 vuoden iässä. Lääkehoitoa saavista lapsista kolme neljäsosaa on poikia. Vuonna 2009 Tanskassa 10-19 vuoden ikäisistä pojista 2,2 % sai ADHD-lääkehoitoa ja koko väestöstä osuus oli noin 0,5 %. Kahdeksan vuotta kestäneen hoidon jälkeen noin puolet jatkaa sitä edelleen. ADHD-lääkkeiden käytössä on alueellista vaihtelua: lääkitys on maan keskiosissa kaksi kertaa yleisempää kuin eteläisissä osissa. ADHD-lääkkeitä käyttää Norjassa 5, Ruotsissa ja Tanskassa 3 ja Suomessa alle 1 potilas 1 000 asukasta kohti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viranomainen saa palkita lääkärin halpojen lääkkeiden suosimisesta

Terveysviranomainen voi palkita lääkärin, joka vaihtaa reseptiä kirjoittaessaan patenttisuojatun hinnakkaan lääkkeen toiseen halvempaan, vaikka sen vaikuttava aine ei olisikaan sama kuin aikaisemman lääkkeen. Euroopan unionin tuomioistuimen päätös perustuu direktiiviin 2001/83/EC artiklaan 94, jonka tulkittiin tarkoittavan palkkioita, joilla pyritään kaupallisiin päämääriin. Tällaisia olisivat mm. lääkeyrityksien markkinointipyrkimykset, joilla tähdätään myynnin lisäämiseen. Sitä vastoin terveysviranomaisten toimet kansanterveyden edistämiseen ja siitä koituvien kustannuksien hillitsemiseen eivät pyri kaupallisiin hyötyihin eivätkä siten ole ristiriidassa direktiivin kanssa. Tuomioistuimen päätös oli vastoin julkisasiamies Niilo Jääskisen esitystä. Ratkaisu on aiheuttanut hämmennystä lääketeollisuudessa. Sen katsotaan hämärtävän näkemystä EU:n lääkemainontaa säätelevästä laista, estävän patenttisuojattujen lääkkeiden markkinointia ja uhkaavan potilaiden turvallisuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Propyylitiourasiili on maksatoksinen

Yhdysvaltojen FDA on lisännyt tyreostaattina käytettävään propyylitiourasiiliin varoituksen vakavista maksavaurioista. Tapauksista aikuisia on ollut 22 ja lapsia 10. Osa potilaista on menehtynyt. Propyylitiourasiili oli vielä 1990-luvulla käytössä Suomessakin. Se on esimerkki lääkkeestä, jonka vakavat haitat todentuvat vasta vuosikymmenien käytön jälkeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi ase malariaan

Artemeetterin ja lumefantriinin yhdistelmä on ensisijainen ja tehokkain malarialääke, mutta sille on etsitty vaihtoehtoa. Pyronaridiinin ja artesunaatin kiinteästä yhdistelmävalmisteesta on saatu lupaavia tutkimustuloksia Afrikassa ja Aasiassa tehdyssä tutkimuksessa. Pyronaridiini-artesusunaattia (n = 849) verrattiin yhtenä päiväannoksena (180 + 60 mg) artemeetteri-lumefantriiniyhdistelmään (n = 423) kahtena päiväannoksena (20 + 120 mg) 3-60 vuoden ikäisten malariapotilaiden kolme päivää kestäneessä hoidossa. Hoitojen tulos (adequate clinical and parasitological response, ACPR) mitattuna neljä viikkoa myöhemmin oli molemmissa ryhmissä yli 99 %. Haittavaikutuksina kummassakin hoitoryhmässä todettiin eosinofiliaa ja lieviä maksafunktioiden muutoksia. Pyronaridiini on mepakriinin johdos ja rakenteellisesti lähellä klorokiinia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanhusten uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää

- Vanhusten pitkäaikainen unilääkkeiden käyttö johtaa haittoihin, kuten kaatumisriskin lisääntymiseen ja kognition heikkenemiseen.

Jarkko Tuunanen, J. Simon Bell, Mikko Korhonen, Matti Silvasti, Sirpa Hartikainen