Alkoholismi - oma vika vai vakava sairaus?

Puheissa alkoholismi hyväksytään vakavaksi sairaudeksi, mutta käytännössä ei. Kun alkoholismin sairausluonne kielletään, tuetaan alkoholisoituvan tai alkoholistisen potilaan alttiutta väheksyä ongelmaansa.

Matti O. Huttunen

Beetasalpaaja ei paranna vakaan sepelvaltimotaudin ennustetta

Beetasalpaajat parantavat ennustetta ja kuuluvat perushoitoon sydämen vajaatoiminnassa ja sydäninfarktin jälkeen. Uuden tutkimustiedon valossa näyttää vahvistuvan se käsitys, ettei beetasalpaajista ole kuitenkaan ennustehyötyä vakaassa sepelvaltimotaudissa.

Juhani Airaksinen

Liikunta parantaa elämänlaatua syövän jälkeen

Väestöön kuuluu yhä enemmän syövästä toipuneita potilaita, joiden elämänlaatua syöpä on heikentänyt. Yhdysvalloissa arvioidaan, että 3-4 % väestöstä on joskus sairastanut syövän. Elämänlaadun heikkeneminen liittyy joko syöpäsairauteen tai hoitomuotojen toksisuuteen. Elämänlaadun heikentymisen taustalla voi olla fyysisiä rajoitteita tai väsymystä, psykologisia seurauksia sekä muutoksia sosiaalisessa toimintakyvyssä ja vuorovaikutuksessa.

Helena Liira

Psoriaasin esiintyvyys ikääntyvässä väestössä

Psoriaasi on krooninen immuunivälitteinen ihon tulehdussairaus, jonka esiintyvyyttä suomalaisväestössä ei ole selvitetty väestöotantaan perustuvassa kohortissa. Useissa muissa maissa esiintyvyys on tutkittu.

Johanna Laipio, Tapio Rantanen, Raisa Valve, Mikael Fogelholm, Martti Talja, Erna Snellman

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia

Atooppinen ekseema on lapsuudessa yleinen ihosairaus, jonka diagnoosi on kliininen.

Mikael Kuitunen

Lisääkö synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella synnytysturvallisuutta? - Meta-analyysi

Vuonna 2009 julkaistussa HALO-katsauksessa ei voitu luotettavasti arvioida, parantaako synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella synnytysturvallisuutta.

Kati Ojala, Vedran Stefanovic, Marjukka Mäkelä, Jaana Isojärvi, Jaana Leipälä

Ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä

Haavanhoidon kokonaiskuluiksi Helsingissä arvioidaan 7-14 milj. euroa vuodessa.

Kari Korhonen, Mauri Lepäntalo

Tajuttomat nuoret miehet

Lääkäriyksikkö kohtasi erillisissä tilanteissa kaksi syvästi tajutonta nuorta miestä. Molemmilla oli taustalla päihteiden käyttöä.

Teemu Elomaa

Ehkäiseekö lääkehoito Alzheimerin taudin?

Yhdysvaltojen kansallinen terveyslaitos (NIH) kustantaa seurantatutkimuksen, jossa mitataan kolmen valitun lääkkeen tehoa Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Tutkimukseen valituilla 160 henkilöllä tulee olla riski sairastua dominantisti periytyvään tautiin ja saada oireita 10-15 vuoden kuluessa tutkimuksen käynnistämisen jälkeen. Lääkkeistä kaksi on monoklonaalisia vasta-aineita eli guantenerumabi (Roche) ja solanetsumabi (Lilly), joista ensimmäinen sitoutuu kaikentyyppisiin ja jälkimmäinen vain liukoisiin beeta-amyloideihin. Kolmas lääke on beetasekretaasin estäjä (BACE:n estäjä), jonka oletetaan vähentävän beeta-amyloidin muodostumista ja hidastavan sen kertymistä plakkeihin aivoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusien lääkkeiden haitat yllättävät

Vuosina 1995-2010 Kanadassa käyttöön hyväksytyistä 435 uudesta lääkkeestä yllättävän moni aiheutti odottamattomia uusia haittavaikutuksia. Vakavia haittoja ilmeni myöhemmin 84 lääkkeestä (19 %). Osa lääkkeistä hyväksyttiin nopeutetussa arvioinnissa sairauksiin, joihin ei ollut tehokasta lääkehoitoa. Pikaisesti arvioiduista 112 lääkkeestä joka kolmannella ilmeni myöhemmin vakavia haittavaikutuksia. Selvitykseen liitetyssä kommentissa todetaan, että viranomaiset joutuvat kahlaamaan läpi mittavan määrän tutkimuksia uusista lääkkeistä ja paineita pikaiseen käsittelyyn on usein. Hyväksytty uusi lääke voi olla siunauksellinen joillekin potilaille, mutta osalle se voi olla lopulta haitallinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä