Hampaat kuntoon ennen bisfosfonaattilääkitystä

Hampaat tulisi hoitaa kuntoon ennen bisfosfonaattilääkityksen käynnistämistä osteoporoosissa. Tutkimuksessa lääkitykseen liittyvä leukaluun kuolio puhkesi esiin hampaan poiston yhteydessä noin 80 %:lla potilaista. Kuolion esiintymisessä ei ilmennyt eroja eri bisfosfonaattien välillä, mutta lääkkeen kumulatiivinen annos oli merkitsevä. Hoidon aikana ilmenevissä hammasongelmissa tulisi välttää hampaan poistoa ja implanttien asettamista, ja tulehduksissa pitäisi turvautua antibiootteihin. Bisfosfonaatteja ei tulisi käyttää yli 1-2 vuoden kestoisina hoitoina. Selvitys perustui 55 potilaaseen, joiden luukato johtui myeloomasta tai Waldenströmin makroglobulinemiasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusten läpinäkyvyys lisääntyy

Yhdysvaltain kongressissa tulee käsiteltäväksi laki (TEST Act, H.R.6272), joka tähtää lääketutkimusten läpinäkyvyyden lisäämiseen. Lakiehdotus paikkaa useita tutkimusten rekisteröimisvelvollisuudessa olleita aukkoja. Vuoden 2007 jälkeen voimaan tulleet viranomaiskäytännöt ja tiedelehtien esittämät vaatimukset velvoittivat rekisteröimään lääketutkimukset etukäteen julkiseen tiedostoon kuten www. Clinical-Trials.gov tai www.isrctn.org. Rekisteröinti ei kattanut mm. lääkekehittelyn varhaisen vaiheen I tutkimuksia (ns. faasin I tutkimukset), yhdellä hoitoryhmällä suoritettuja lääketutkimuksia tai tutkimuksia, joissa ei ole mukana vertailuryhmää tai jotka kohdistuvat lääkkeen jo hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen. Vaatimuksissa on esiintynyt vaihtelua myös tulosten raportointivelvollisuuksissa sekä julkisiksi määrätyissä asiakirjoissa, jotka liittyvät mm. tutkimukseen otettujen henkilöiden suostumuksiin tai eettisten toimikuntien lausuntoihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Apiksabaani, dabigatraani vai rivaroksabaani?

Suorat, vertailevat tutkimukset uusien antikoagulanttien eduista ja haitoista puuttuvat, eikä eroja mm. eteisvärinän hoidossa ole vielä dokumentoitu luotettavasti. Vastauksia etsittiin analysoimalla apiksabaanin, dabigatraanin ja rivaroksabaanin kokemukset ARISTOTLE-, RELY- ja ROCKETAF-tutkimuksista, joissa vertailuvalmiste oli varfariini. Aivohalvausten ja systeemisten embolioiden ehkäisyteho oli lääkkeillä samaa luokkaa. Suurin dabigatraanin annos (150 mg/vrk) näytti joissakin muuttujissa edullisemmalta kuin rivaroksabaani. Tutkimuksista tehtyjen johtopäätösten luotettavuutta heikensivät mm. vaihtelut potilaiden iässä ja sukupuolijakaumassa sekä erot heidän aiemmissa sairauksissaan ja mm. aivohalvausriskissä. Myös tutkimusten menetelmissä oli eroja. Tutkijat ja pääkirjoitus toteavat, että tuloksiin ei voi luottaa liikaa ja lääkkeiden välillä tehtävät suorat vertailututkimukset ovat välttämättömiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologiset psoriaasilääkkeet suojaavat sydäninfarktilta

Suun kautta annosteltavat biologiset psoriaasilääkkeet (ns. TNF-ɑ:n estäjät) puolittavat potilaan riskin sairastua sydäninfarktiin paikallishoitoon verrattuna. Retrospektiivinen tutkimus pohjasi Kaiser Permanenten tiedostoihin, joissa yli 8 800 psoriaasipotilasta seurattiin 4,3 vuotta. TNF-α:n estäjillä (kuten adalimumabi, etanersepti tai infliksimabi) hoidetuista sydäninfarktiin sairastui 3,05/1000 potilasta, kun vain psoriaasin paikallishoitoa saaneilla vastaava riski oli 6,73. Myös muut suun kautta annetut hoidot suojasivat sydäninfarktilta. Selityksenä pidetään tehokasta psoriaasin hoitoa, jolla lievitetään tautiin liittyvää tulehdusta. Tutkimuksessa oli useita rajoittavia tekijöitä, ja asian varmistamiseen tarvitaan lisää tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ensimmäisen vai toisen polven psykoosilääke?

Ensimmäisen ja toisen polven psykoosilääkkeiden välillä ei havaittu kliinisesti merkittäviä eroja skitsofreniapotilaiden hoidossa. Tutkijat analysoivat tulokset 114 julkaistusta tutkimuksesta ja 22 vertailusta. Tulos saattoi johtua luotettavien ja tarkkojen vaikutusmittareiden puutteesta. Haloperidoli näytti tukevan taudin myönteistä kehitystä paremmin kuin olantsapiini, kun taas olantsapiini lievitti paremmin kielteisiä oireita. Klooripromatsiinin, klotsapiinin, haloperidolin tai aripipratsolin välillä ei näkynyt eroja kuolleisuudessa. Olantsapiinia käyttävillä esiintyi enemmän metabolista oireyhtymää kuin haloperidolia käyttävillä (22 % vs. 2 %) ja klooripomatsiinia käyttävillä esiintyi enemmän dyskinesiaa kuin klotsapiinia käyttävillä (9 % vs. 5 %). Aineisto oli liian pieni diabetesriskin arvioimiseen. Tutkimukset olivat riittämättömiä lääkkeiden etujen ja haittojen luotettavaan vertailuun.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uskolla, luulolla vai tiedolla?

Minä ainakin uskon kuuluvani kliinikoiden 10 %:n parhaimmistoon. Vähintäänkin. Mutta enpä ole koskaan nähnyt yhtäkään mittaritulosta sen enempää vahvistamaan kuin kumoamaankaan tätä vakaata uskoani. Jokaisen lääkärin - ja lääkäreitä johtavan lääkärin - tulisi tietää, tekeekö sitä, mitä kuvittelee tekevänsä, siten, miten luulee ja niillä lopputuloksilla, mihin uskoo.

Tinja Lääveri

Kuka ottaa vallan?

Lääkäriliiton jäsenet valitsevat uuden valtuuskunnan lokakuussa. Jokainen ääni on tärkeä, sillä valtuuskunta käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa seuraavan kolmen vuoden ajan.

Vuokko Nummi

Ehdokas, hyödynnä tuki!

Lokakuiset kuntavaalit lähestyvät. Kysyimme Lääkäriliiton piiriylilääkäreiltä, millaisia erityishaasteita heidän alueillaan on. Vastausvuorossa on Kimmo Tarvainen Kuopiosta.

Elli Alarotu

in memoriam: Pieter van Ooik 25.11.1944-14.6.2012

Pieter valmistui lääkäriksi Hollannissa Utrechtin yliopistosta vuonna 1972. Suomeen Pieterin toi työharjoittelu Oulun yliopistosairaalassa, josta Pieter löysi elämänsä rakkauden Kaijan. Kolmilapsinen perhe asettui Suomeen asumaan. Rakkaus luontoon ja tasavertainen ihmiskuva saivat vastakaikua suomalaisesta kulttuurista, jossa Pieter löysi oman paikkansa. Pieter teki elämäntyönsä Saarijärvellä, jossa hänet muistetaan sympaattisena, hauskalla korostuksella suomea puhuvana lääkärinä, joka tunsi potilaansa ja kunnioitti näitä sosiaaliseen asemaan katsomatta. Pieteriä ei kiinnostanut ura tai vauras elämä, vaan lääkärin perustyön huolellinen tekeminen ja kehittäminen. Kaiken keskipisteessä oli potilas.

Matti Honkimäki, Kaisa Ketokivi, Simo Kuurne, Elisa Ja Tero Ventilä

Taide levittäytyy sairaala Ortoniin

- Kuulosaasteesta puhutaan ja laaditaan desibelirajoituksia, mutta visuaaliseen ympäristöön ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, toteaa professori Seppo Seitsalo, jonka aloitteesta Galleria Orton syntyi.

Ulla Toikkanen