Eteisvärinää sairastavien naisten aivohalvausriski suurempi kuin miesten

Eteisvärinäpotilaiden aivohalvausriski on viisinkertainen valtaväestön riskiin verrattuna. Eteisvärinää sairastavilla naisilla riski on noin kaksinkertainen miesten riskiin nähden. Naisten vähäisemmän antikoagulanttien, erityisesti varfariinin, käytön on aiemmin arveltu olevan yksi riskiä lisäävä tekijä. Quebecissa Kanadassa selvitettiin eteisvärinän ennustetta ja varfariinin käyttöä.

Kaisu Pitkälä

Määrätietoinen alkuhoito voi pysäyttää valkojäkälätaudin

Miehen valkojäkälätaudin (lichen sclerosus, BXO) on arveltu saavan alkunsa ihomuutoksista esinahan alueella, leviävän sitten glansiin ja uretran ulkosuulle ja myöhemmin syvemmälle virtsaputkeen. Seurauksena on ahtauma, joka on sitä hankalammin hoidettavissa, mitä proksimaalisemmin se sijaitsee. Amerikkalaistutkimuksessa haluttiin selvittää, pystytäänkö nopeasti tulokseen pyrkivällä alkuvaiheen hoidolla pääsemään taudin edelle ja estämään sen eteneminen.

Ossi Lindell

Liikuntaan ohjaaminen tuottaa tuloksia

Liikuntasuositusten mukaan aikuisten tulisi harrastaa kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 2,5 tuntia viikossa. Englannissa tehdyssä systemaattisessa katsauksessa perusterveydenhuollossa toteutettavilla interventioilla saavutettiin vaikutusta osallistujien liikunta-aktiivisuuteen.

Helena Liira

Synnyttämättömyys lisää syöpäriskiä

Synnyttämättömyys lisää naisten rintasyövän, munasarjasyövän ja kohtusyövän riskin 2-3-kertaiseksi. Vahva näyttö tästä on saatu tutkittaessa meistä eksoottiseltakin vaikuttavaa naisryhmää, katolisia nunnia. Nämä naiset ovat sitoutuneet elinikäiseen selibaattiin, useat heistä jo varhaisesta fertiili-iästä alkaen.

Pertti Kirkinen

Kansantauti uniapnea - pitäisikö sitä seuloa?

Terveys 2000 -kyselytytkimuksen perusteella täysi-ikäisistä suomalaisista noin 8 % sairastaa ­todennäköisesti obstruktiivista uniapneaa.

Sari-Leena Himanen, Esa Rauhala, Tarja Saaresranta

Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa

Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin emättimen kautta asetettavan verkon ­vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset lantionpohjan primaarisen tai uusiutuneen laskeuman hoidossa verrattuna toimenpiteeseen ilman verkkoa.

Pentti Kiilholma, Matti Kairaluoma, Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

CP-vammaan liittyvän kuntoutustoiminnan kansallinen kehittäminen ja kuntoutusvasteen ­systemaattinen arviointi ei ole toistaiseksi ollut mahdollista arviointi- ja hoitokäytäntöjen ­hajanaisuuden takia.

Helena Mäenpää, Tarja Varho, Wivi Forsten, Ilona Autti-Rämö, Helena Pihko, Leena Haataja

Edistysaskelia Alzheimerin taudin varhaisessa toteamisessa ja seurannassa

Alzheimerin tauti on tavallisin dementiaa aiheuttava sairaus ja yleistyy väestön ikääntyessä. Tauti alkaa aivoissa jopa parikymmentä vuotta ennen ensimmäisenkään oireen havaitsemista, mikä tuottaa ongelmia niin tutkimuksessa kuin lääkehoidossakin. Kun ensimmäiset oireet havaitaan, hermosoluja on tuhoutunut jo mittava määrä eikä niitä voida enää palauttaa.

Toni Seppälä

Ylipaino altistaa nuoren miehen polvivammalle

Polvivammat ovat yleisiä erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä, mutta sairaalahoitoa vaativien polvivammojen ilmaantuvuudesta ja riskitekijöistä ei ole esitetty tarkkaa tietoa.

Paavo-Ilari Kuikka

Uutta tietoa mitokondrioiden toimintahäiriöistä

Mitokondriotaudit johtavat puutteelliseen soluhengitykseen ja siten solujen energia-aineenvaihdunnan häiriöön. Mitokondriotauteja esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä ja kaikissa elinjärjestelmissä. Nämä taudit voivat periytyä äitilinjassa, autosomaalisesti vallitsevasti, autosomaalisesti peittyvästi tai X-kromosomaalisesti. Mitokondriaalisen DNA:n haploryhmät kuvaavat mitokondrioiden perimän väestötason vaihtelua. Mitokondrioiden ominaisuudet voivat olla erilaisia haploryhmien välillä, ja haploryhmien ajatellaan vaikuttavan muun muassa pitkäikäisyyteen ja erilaisten sairauksien riskeihin.

Mika Martikainen