Lasten neurologiset unihäiriöt haittaavat päivän toimintoja

Lasten neurologiset unihäiriöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: parasomniat, unenaikaiset ­liikehäiriöt ja hypersomniat.

Outi Saarenpää-Heikkilä

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen ­keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen ­myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna.

Anna Sofia Urrila, Anu-Katriina Pesonen

Kouluikäisten uni epidemiologisten tutkimusten näkökulmasta

Kouluikäisten lasten uniongelmat ovat yleisiä. Niillä voi olla merkitystä lapsen kehitykseen, vaikka unihäiriön diagnostiset kriteerit eivät täyttyisikään.

Anu-Katriina Pesonen, Eero Kajantie, Katri Räikkönen

Suurin osa lasten virusperäisistä sairaalainfektioista ilmenee kotiuduttua

Lapsipotilailla virusten aiheuttamat sairaalainfektiot ovat yleisiä. Koska nykyään lasten sairaalahoitoajat ovat lyhyitä, sairaalassa tarttuneet taudit alkavat oireilla vasta kotona eivätkä yleensä tule sairaalan tietoon.

Sohvi Kinnula

Keliakiapotilaiden elämänlaatu paranee gluteenittomalla ruokavaliolla

Hoitamattomaan keliakiaan liittyy lisääntynyttä sairastuvuutta, jonka on osoitettu vähenevän tai estyvän gluteenittomalla ruokavaliolla oireisilla potilailla. Ruokavaliohoidon vaikutukset seulonnalla todettujen potilaiden elämänlaatuun ja terveyteen ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Anniina Ukkola

Leikkaustapa keskeinen nenänielun juveniilin angiofibrooman hoidossa

Nenänielun juveniili angiofibrooma on pääasiassa nuorten miesten harvinainen, histologisesti hyvänlaatuinen kasvain. Nenänielun juveniili angiofibrooma kykenee kasvaessaan syövyttämään luuta, mikä saattaa kallonpohjan läpi kasvavien kasvainten tapauksessa johtaa henkeä uhkaaviin komplikaatioihin. Suositeltava hoitomuoto on kasvaimen kirurginen poisto, mutta uusiutuminen ja persistoiva kasvu ovat kyseiselle kasvaimelle tyypillisiä. Valikoiduissa tapauksissa myös sädehoitoa voidaan harkita, jos kasvain on laajalle levinnyt, sijaitsee hankalassa paikassa tai uusintaleikkauksia on jo useita.

Suvi Renkonen

Ovatko perinteiset unilääkkeet korvautumassa muilla väsyttävillä lääkkeillä?

Perinteisten unilääkkeiden kulutus Suomessa väheni 20 prosenttia vuosina 2003-2011, vaikka väestön tilapäiset ja pitkäaikaiset unettomuusoireet jatkoivat yleistymistään.

Lauri Virta, Juha Markkula, Erkki Kronholm

Apiksabaani hyväksytään eteisvärinäpotilaille

Euroopan lääkelautakunta esittää hyväksyttäväksi apiksabaanin (Eliquis, Bristol-Myers Squibb) eteisvärinään liittyvien aivohalvausten ja systeemisten tromboosien ehkäisyyn. Potilaalla tulee lisäksi olla tiettyjä muita riskitekijöitä. Aikaisemmin samaan käyttötarkoitukseen on uusista antikoagulanteista hyväksytty dabigatraani (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) ja rivaroksabaani (Xarelto,Bayer). Apiksabaani ei ole vielä saanut Yhdysvaltojen FDA:n hyväksyntää eteisvärinään, mutta myyntilupahakemus on käsiteltävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääke vastatuulessa EU:ssa

Yhdysvaltojen FDA:n heinäkuussa hyväksymä uusi laihdutuslääke (Qsymia) ei saane myyntilupaa EU:ssa, ennakoi lääkkeen valmistaja Vivus Inc. Psykostimulanttina amfetamiinin tapaan vaikuttavaa fentermiiniä ja epilepsialääke topiramaattia sisältävän valmisteen (Qsiva) arvio Euroopan lääkelaitoksessa on kielteinen. Lääke voi aiheuttaa huuli-suulakihalkioita synnynnäisinä epämuodostumina sekä uni- ja keskittymishäiriöitä ja masentuneisuutta. Se myös nopeuttaa sykettä eikä sovi glaukoomaa tai kilpirauhassairauksia poteville. Laihdutuslääkkeenä fentermiini vedettiin pois käytöstä EU:ssa vuonna 1999, kun sen käyttäjillä havaittiin keuhkovaltimopaineen kohoamista, riippuvuuden kehittymistä, toleranssin lisääntymistä ja vieroitusoireita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suojaako verenpainelääkitys Alzheimerilta?

Angiotensiinireseptorin salpaajat (ARS) vähentävät beeta-amyloidin kertymistä aivoihin ja Alzheimerin taudin riskiä. Tutkimuksessa 890:stä verenpainetautia sairastaneesta 80 % (710 potilasta) käytti verenpainelääkitystä. Heistä 15 % (133 potilasta) sai ARS-lääkkeitä ja 64 % (577 potilasta) muita lääkkeitä. ARS:n käyttäjillä oli noin 33 % vähemmän Alzheimerin taudin diagnooseja, ja aivokudoksissa oli vähemmän amyloidikertymiä. Aivoihin runsaasti hakeutuva ARS-lääke oli vaikuttavampi kuin sinne huonosti tunkeutuva. Tutkijat odottavat lisätutkimuksia, sillä havainnot eivät riitä hoitosuositusten antamiseen. Yhdysvaltojen National Institute on Aging rahoitti tutkimusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä