Liikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia

Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan yhteyttä yli kolmen kuukauden pituisiin sairauspoissaoloihin yleensä sekä erikseen tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja mielenterveys- ongelmissa. Liikunnan yhteyttä pitkiin sairauspoissaoloihin tautiryhmittäin ei ole aiemmin tutkittu.

Elina Holopainen, Jouni Lahti, Ossi Rahkonen, Eero Lahelma, Mikko Laaksonen

Kuinka tyypin 1 diabetesta sairastavat noudattavat ravitsemussuosituksia?

Väitöskirjassa tutkittiin, kuinka hyvin tyypin 1 diabetesta sairastavat noudattavat ravitsemussuosituksia, sekä selvitettiin itseraportoidun komplianssin yhteyttä suositusten noudattamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös koherenssin tunteen yhteyttä itsehoitoon, potilaiden mielikuviin sairaudestaan sekä liitännäissairauksiin. Lisäksi tutkittiin masennuksen yhteyttä metabolisen oireyhtymän esiintymiseen ja kuolleisuuteen. Väitöskirja on osa The Finnish Diabetic Nephropathy -tutkimusta.

Aila Ahola

Huomattava osa väestöstä on käyttänyt psyykelääkkeitä 25-vuotiaaksi

Väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää psyykelääkkeiden käytön kumulatiivista ilmaantuvuutta 12-25-vuotiailla ja selvittää kahdeksan vuoden iässä arvioituja tekijöitä, jotka ennustavat psyykelääkkeiden käyttöä ja psykiatrista sairaalahoitoa 12-25 vuoden iässä.

David Gyllenberg

Sykevaihtelu ennustaa ohitusleikkauksen jälkeistä eteisvärinää

Eteisvärinä on yleinen rytmihäi-riöongelma sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen. Vaikka eteisvärinäjakso on yleensä lyhytkestoinen ja itsestään korjaantuva, se lisää sairastavuutta. Toistaiseksi ei pystytä tunnistamaan ohitusleikkauksen jälkeiselle eteisvärinärytmille alttiita potilaita eikä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuula Tarkiainen

Psykoosilääkkeiden muut käyttöaiheet

Psykoosilääkkeiden käyttö muihin kuin valmisteyhteenvedon mukaisiin tarkoituksiin on lisääntynyt.

Merja Viikki, Esa Leinonen

Oikaisu: Raskaana olevien päihdeongelmaisten pakkohoito - Sopisiko Norjan malli Suomeen?

Raskaana olevien päihdeongelmaisten pakkohoitoa käsittelevässä artikkelissa Etiikka-palstalla Lääkärilehdessä 9/2012 (s. 7069) todettiin ingressissä virheellisesti, että Norjassa tahdonvastaista hoitoa on sovellettu kuluvan vuoden alusta. Erityinen raskaana olevia päihdeongelmaisia naisia koskeva säännös on kuitenkin otettu sosiaalihuoltoa koskevaan lakiin vuonna 1996, kuten artikkelin tekstissä myöhemmin oikein todettiin.

Merike Helander

Alzheimer-lääkkeen hyödyt puntarissa

Donepetsiilistä (Aricept, Pfizer/Eisai) Alzheimerin taudin hoitoon hyväksytty suuri 23 mg:n annoskoko on joutunut Yhdysvalloissa voimakkaan kritiikin kohteeksi. Vuonna 1996 hyväksyttyjen 5 ja 10 mg:n tablettien patenttisuoja päättyi vuonna 2010. Markkinoille tuodun 23 mg:n tablettikoon patenttisuoja jatkui seuraavat kolme vuotta. Myyntilupahakemuksen tieteellinen arvioija ei puoltanut markkinointilupaa, mutta hänen esimiehensä jyräsi hyväksymispäätöksen läpi (SLL 2011;66:1858). Asiantuntijat toteavat, ettei suuri lääkeannos paranna potilaiden toimintakykyä merkittävästi, mutta mm. pahoinvointia ja oksentelua esiintyy enemmän kuin 10 mg:n annoksella. Alzheimerin tautia sairastavat ovat herkästi haavoittuvia potilaita, joilla vakavat lääkehaitat ovat epätoivottuja. Osin patenttioikeuksien säilyttämiseksi kehitettyä annosmuotoa pidetään kyseenalaisena ja lääkeviranomaisen odotetaan korjaavan tilanteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuoretta tietoa varfariinia käyttävien aivohalvauksista

Kahdeksan satunnaistettua tutkimusta käsittäneessä meta-analyysissä (32 000 eteisvärinäpotilasta, 55 800 potilasvuotta) todettiin, että aivohalvaus tai systeeminen embolia ilmaantui vuosittain keskimäärin 1,66 %:lla potilaista (95 %:n LV 1,41-1,91). Potilaiden INR-arvot pysyivät terapeuttisella tasolla 55-68 % hoitoajasta. Merkittäviä vuotoja ilmeni vuosittain 1,4-3,4 %:lla potilaista ja kallonsisäisiä vuotoja vastaavasti 0,61 %:lla. Riskit lisääntyivät yli 75-vuotiailla, naisilla, sydämen vajaatoiminnassa, hypertoniassa, diabeteksessa tai aivohalvauksen aiemmin sairastaneilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Saksagliptiinia käyttävillä ilmeni pankreatiitteja

WHO:n lääkehaittavaikutuskeskus Uppsalassa tiedottaa tyypin 2 diabeteslääkkeestä saksagliptiinistä (Onglyza, AstraZeneca) ilmoitetuista pankreatiiteista. Tapauksia oli yhteensä 49, joista 30:ssä saksagliptiini oli ainoa lääke. Iältään potilaat olivat 4-87 vuoden ikäisiä, keskimäärin 60-vuotiaita. Pankreatiitti ilmeni 8 viikkoa kestäneen lääkehoidon jälkeen. Saksagliptiini hyväksyttiin käyttöön vuonna 2009 ja pääosa pankreatiiteista ilmoitettiin vuonna 2011. Arvion mukaan kyseessä on inkretiinien vaikutusta voimistavien lääkkeiden yhteinen haittavaikutus, sillä keskus on saanut pankreatiiteista 498 ilmoitusta sitagliptiinistä (Januvia, MSD) ja 262 ilmoitusta liraglutidista (Victoza, Novo Nordisk).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääkkeen sydänvaikutukset tutkittava

Yhdysvaltojen FDA:n toimintaa ohjaileva asiantuntijapaneeli esittää äänin 17-6, että jokaisen markkinoille pyrkivän laihdutuslääkkeen sydänturvallisuus on tutkittava luotettavasti. Tämän katsotaan viivyttävän uusien lääkkeiden pääsyä käyttöön, nostavan hintoja ja vähentävän teollisuuden kiinnostusta kehitystyöhön. Yhdysvaltalaisista arviolta kolmasosa on lihavia ja kolmasosa ylipainoisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä