Kirurgialla vähiten terveysongelmia

Kirurgian toimialan työntekijöillä oli keskimäärin vähemmän terveysongelmia kuin muiden alojen työntekijöillä, osoittaa Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimus. Psykiatrian alalla sen sijaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Tutkimukset hormonikorvaushoidosta kyseenalaistettiin

Arvostetut tutkijat kritisoivat jyrkin sanoin viime vuosina julkaistuja tutkimuksia, joiden perusteella hormonikorvaushoitoon on liitetty kohonneen rintasyövän riski.

Mikä on inhimillistä?

Järki käteen nyt niiden tulevaisuudensuunnitelmien kanssa!

Lääkäriliiton palveluissa Elisan tietoliikenneviasta aiheutunut katkos

Katkos Lääkäriliiton tietoliikenneyhteyksissä aiheutti merkittävää haittaa kaikille liiton internetpalveluille tänään.

Karjaalla pula ruotsintaitoisista lääkäreistä

Karjaalla on kärjistynyt pula ruotsia osaavista lääkäreistä.

HUS:n sairaaloihin 38 kolaripotilasta

HUS:n sairaaloihin oli perjantaina iltapäivällä toimitettu hoitoon 38 potilasta, jotka olivat loukkaantuneet Uudenmaan liikenneonnettomuuksissa.

Terveydenhuolto pois kunnilta

Hallituksen keskeisin uudistustavoite ja tämän kevään suuri poliittinen kiista on kuntauudistus. Terveydenhuollon järjestämisuudistus on ollut halvaannuksissa jo yli vuoden odottaen kuntauudistuksen etenemistä. Kooma jatkuu helposti yli kunnallisvaalien ensi vuoteen. Siksi on perusteltua ryhtyä rakentamaan terveydenhuollon järjestämis- ja rahoituspohjaa irrallaan kuntarajojen siirtelystä.

Heikki Pälve

Lyft bort hälso- och sjukvården från kommunerna

Regeringens mest centrala reform och vårens stora politiska tvistefråga är kommunreformen. Reformen av hälso- och sjukvårdens organisation har stått still redan över ett år i väntan på att kommunreformen ska avancera. Det kan lätt gå så att koman fortsätter över kommunalvalet nästa år. Därför är det motiverat att börja bygga en av kommungränser oberoende organisations- och finansieringsbas för vården.

Heikki Pälve

Sydämen tautimalleja monikykyisistä kantasoluista

Sairauksien syntymekanismeja selvittävässä perustutkimuksessa, toksikologiassa ja lääkekehityksessä on yhteinen tarve fysiologisille ihmisen solu- ja kudosmalleille. Uusien menetelmien myötä tietomme sairauksien ja genomisten muutosten yhteyksistä lisääntyy räjähdysmäisesti, mutta samalla tarvitaan yhä kipeämmin tutkimusmalleja, joissa tämän tiedon tuottamat hypoteesit voidaan testata. Optimaaliset solumallit ovat genotyypiltään tarkasti määriteltyjä, jolloin niitä voidaan käyttää joko tietyn sairauden tautimallina tai esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutusten testaamiseen tietyissä potilasryhmissä. Sydänsairauksien tutkimuksen ongelmana on ollut, että ihmisen sydänlihassoluja ei voida kasvattaa laboratorio-olosuhteissa. Niinpä tutkimukset ovat perustuneet lähinnä eläimillä ja ns. transfektoiduilla soluilla (muut kuin sydänsolut, joihin on viety joku ihmisen sydämessä ilmenevä geeni) tehtyihin kokeisiin. Nämä mallit eivät kuitenkaan vastaa ihmisen sydämen fysiologisia ominaisuuksia, ja lääkeaineiden sydänsivuvaikutukset voivat tulla esille vasta kliinisissä tutkimuksissa tai kun lääke on jo kliinisessä käytössä.

Katriina Aalto-Setälä

Raskaudenkeskeytykseen päätynyt nainen tarvitsee tukea

Raskaudenkeskeytysten määrään vaikuttavat lainsäädäntö, yhteiskunnan ja kansalaisten asenne, äitiyteen liittyvät sosiaaliset normit sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen saatavuus (1). Suomessa raskaudenkeskeytyksiä tehdään vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa suhteutettuna fertiili-ikäisten naisten määrään (2). Vuonna 2010 EU:ssa laillisten keskeytysten määrä tuhatta fertiili-ikäistä naista kohti oli 11,5 (1) ja Suomessa 8,8 (2). Suurin keskeytykseen tuleva ikäryhmä Suomessa on 20–24-vuotiaat nuoret naiset. Alle 20-vuotiaiden osuus on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2004 lähtien (2).

Maarit Niinimäki