Pitkäaikainen kipu, masentuneisuus ja kivun aiheuttama haitta

Väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, kipupotilaan psyykkisen profiilin kartoitusta. Tutkimuksen kipupotilaat olivat pitkäaikaiskipupotilaita, jotka tulivat ensimmäiselle kipupoliklinikkakäynnilleen kuudelle eri kipupoliklinikalle Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Tom Saariaho

Huono suorituskyky rasituskokeessa ennustaa sydänperäistä äkkikuolemaa

Huono fyysinen kunto lisää riskiä kuolla ja kokea sydänperäinen kuolema. Heikentyneen suorituskyvyn vaikutusta erityisesti suurentuneeseen sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ei ole kuitenkaan aikaisemmin selvitetty kliiniseen rasituskokeeseen lähetettävillä potilailla.

Mikko Minkkinen

Oikaisu: Yhteispäivystyksen työnjako - Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi

Malmström T, Torkki P, Valli J, Malmström R. "Yhteispäivystyksen työnjako - Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi" oli virhe kuvion 4 otsikossa sivulla 350. Otsikossa osuus oli mainittu lasketun kaikista potilaista, kun se oli laskettu yleislääkärille ohjatuista potilaista.

Tomi Malmström, Paulus Torkki, Juha Valli, Raija Malmström

Olisiko huimauspotilaan päivystyskäynti ollut vältettävissää

77-vuotias yksin asuva nainen hakeutui päivystykseen huimauksen ja pahoinvoinnin vuoksi iltakymmenen aikaan. Rouva kertoo käyneensä vaivansa vuoksi jo aiemmin terveyskeskuksessa muutamia kertoja, mutta ”käynnistä ei ollut mitään hyötyä, lääkäri vain katsoi tietokonetta”. Naapuri oli viime viikolla saanut aivohalvauksen ja potilasta mietitytti, oliko kyseessä kenties sama tauti.

Eija Vaula

Tanskassa tietotekniikka toimii

Käynti tanskalaisessa sairaalassa on hämmentävä kokemus suomalaiselle lääkärille. Tietojärjestelmä on kaikessa mukana, mutta sitä on vaikea huomata, sillä kukaan ei hakkaa näppäimistöä kasvot punaisina. Tietojärjestelmä on nöyrä palvelija ja potilasturvallisuuden varmistaja. Näinhän sen pitäisi toimia.

Mikko Nenonen

Harkintaa ASA:n käyttöön lentomatkoilla

Päivitetty ohje asetyylisalisyylihapon käytöstä syvien laskimotukoksien ehkäisemiseksi pitkillä lennoilla korostaa, että siitä hyötyvät vain henkilöt, joilla on yksi tai kaksi seuraavista riskitekijöistä: aikaisemmin sairastettu laskimotukos, äskettäinen leikkaus tai trauma, pahanlaatuinen syöpäsairaus, raskaus, lihavuus, verihiutalesairaus, estrogeenien käyttö, korkea ikä tai liikuntarajoite. Raajojen liikuttelu, istuminen käytävän vierellä ja tukisukat kuuluvat ehkäisyn rutiineihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Clostridium difficile -ripuli happolääkkeen käyttäjillä

Protonipumpun estäjät (PPI) vähentävät haponeritystä mahassa ja näyttävät lisäävän riskiä saada Clostridium difficilen aiheuttama ripuli. Sitä on syytä epäillä, jos ripuli reagoi huonosti hoitoon ja jatkuu. FDA selvittelee myös histamiinin H2-reseptorin salpaajien mahdollista yhteyttä samaan sairauteen ja suunnittelee valmisteyhteenvetoihin tarvittavia ohjeita. Monia ns. happolääkkeitä voi ostaa myös ilman reseptiä. Jos niiden käyttäjä sairastuu vetiseen ripuliin, joka ei parane välittömästi ja mahakivut ja kuumeilu jatkuvat, on syytä kääntyä hoitavan lääkärin puoleen. Happolääkkeen annoksen tulee olla mahdollisimman pieni ja hoidon lyhytkestoinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Happolääkkeet ja lonkkamurtumat

Protonipumpun estäjien (PPI) pitkäaikaiskäyttöön liittyy naisilla vaihdevuosien jälkeen suurentunut (35 %) vaara saada reisiluun kaulan murtumaa. Tupakointi lisäsi riskiä huomattavasti. Noin 80 000 naisen terveyttä seurattiin vuosina 2000-2008 (Nursers Health Study). Verrattuna lääkettä käyttämättömiin PPI:n käyttäjien riski sairastua reisiluun kaulan murtumiin oli 1,35 (95 %:n LV 1,13-1,62), ja jos nainen lisäksi tupakoi, riski oli 1,51 (1,20-1,91). Tuhatta henkilövuotta kohti laskettuna PPI:n käyttäjillä murtumatapahtumia oli 2,02 ja lääkettä käyttämättömillä vastaavasti 1,51 eli ero ei ole käytännössä kovin suuri.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oreksiinin estäjästä uusi unilääke?

Unilääke suvoreksantti (MK-4305, MSD) estää hypotalamuksen soluissa esiintyvän neuropeptidin oreksiinin toimintaa. Oreksiinit säätelevät valvetilaa, vireyttä, nukkumista ja myös ruokahalua. Suvoreksantin vaiheen III tutkimuksissa on saatu myönteisiä tuloksia unettomuuden hoidossa, mm. nukahtamiseen vaaditun ajan pituudessa, kokonaisnukkumisajassa ja heräämiseen tarvittavassa ajassa. Lääkkeelle haetaan myyntilupaa lähiaikoina. Samalla vaikutusmekanismilla toimineen almoreksantin (Actelion) kehittelytutkimukset keskeytyivät haittavaikutuksiin runsas vuosi sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lapsen ADHD yhteydessä yleisanestesioihinä

Vähintään kaksi kertaa alle 2-vuotiaana annettu yleisanestesia näyttäisi lisäävän vaaraa sairastua nuoruusiässä tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöön (ADHD). Yli 5 300 lapsen joukossa 350 lapsella oli vähintään yksi ja 64 lapsella useita yleisanestesioita. ADHD-riski oli yhden anestesian kokeneilla 1,35 (95 %:n LV 0,90-2,02) ja kaksi tai useamman anestesian kokeneilla 2,49 (1,32-4,71). Useisiin anestesioihin liittyi myös oppimishäiriöitä. Nuorista, jotka eivät lapsena joutuneet yleisanestesiaan, 7,3 % sairastui ADHD:hen 19 ikävuoteen mennessä. Yhden anestesian kokeneista vastaava osuus oli 10,7 % ja kaksi tai useampia anestesioita kokeneista 17,9 %. Tutkijat korostavat, että löytynyt anestesian ja ADHD:n yhteys ei vielä merkitse syy-seuraussuhdetta. Kirurgisen toimenpiteen osuutta ei voitu selvitellä. Jos anestesia on lapsen hoidon kannalta tarpeen, sitä ei pidä välttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä