Ihminen ei voi kuolla joka päivä

Lääkärit ovat aina ihmetelleet, miksei potilas tunnu tietävän sairautensa vakavuutta, vaikka kollegat oletettavasti ovat sen kertoneet. Viime vuosien tutkimus on valottanut, että potilaan kuulema asia on koko lailla eri kuin se, mitä hänelle puhutaan (1,2). Ihminen vastaanottaa uhkaavasta tiedosta sen, mikä hänelle on kulloisessakin tilanteessa mahdollista. Ulkoinen ja sisäinen todellisuus ovat eri asioita, meille kaikille. Keuhkosyöpäpotilaiden ryhmätapaamisessa oivalsin, ettei ihminen voi kuolla joka päivä. He olivat täynnä paranemisen toivoa.

Päivi Hietanen

Valkotakkinen vanhempi tarvitsee rajoja

Lääkärin koulutus ei tee ihmisestä hyvää eikä huonoa vanhempaa. Lääkärien ura versus perhe -pohdintoihin ei ole valmiita vastauksia, ei edes Jari Sinkkosella.

Liisa Koivula

Lasten kyynärvarsimurtumat lisääntyvät vauhdilla

Lasten kyynärvarren keskiosan kahden luun murtumien määrä on yli nelinkertaistunut kymmenen vuoden aikana, kertoo OYS:ssa tehty tutkimus. Suurimpana syynä ovat trampoliinit.

Miia Soininen

Tuutor räätälöi kielikurssin

Terveyskeskuslääkäri Jari Vainio ideoi kirjoittamiskurssin, jolla ulkomaalaistaustaiset lääkärit harjoittelevat lausuntojen ja ­epikriisien kirjoittamista.

Suvi Sariola

ASA päivässä sittenkin paikallaan?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) säännöllisen, ennaltaehkäisevän käytön vaikutus näyttäisi maaliskuussa julkaistun meta-analyysin mukaan sittenkin kääntyvän positiiviseksi. ASA vähentää kokonaiskuolleisuutta pitkäaikaisessa, päivittäisessä käytössä - pienentämällä syöpäriskiä.

Tiina Lautala

Varmuusvarasto päivittyy jatkuvasti

Velvoitevarastoissa olevien lääkkeiden luetteloa ehdotettiin äskettäin päivitettäväksi. Velvoitevarastointilakiin ollaan lisäämässä mm. hepatiitti A:n ja B:n, vesikauhun sekä jäykkäkouristuksen hoitoon ja ehkäisyyn käytettävät immunoseerumit ja rokotteet. Velvoitevarastoinnin tarkoituksena on turvata lääkkeiden saatavuus. Lääketehtaiden, lääkkeiden maahantuojien ja terveydenhuollon toimintayksiköiden on varastoitava mm. tiettyjä mikrobi- ja psyykenlääkkeitä, neurologisia sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä. Valmisteet määritellään valtioneuvoston asetuksella.

Ulla Toikkanen

Verkonnostaja

Lääkärilehden artikkeleista keskustellaan netissä aiempaa enemmän. Artikkelikeskustelut ovat peräisin Lääkärilehti.fi:n uutisvirrasta, jossa on sekä ainoastaan verkkoon tehtyjä uutisia että artikkeleita, jotka julkaistaan myös painetussa lehdessä. Nettiuutisen perässä on linkki "käynnistä keskustelu aiheesta", joka aloittaa keskustelun FiMnetissä. Jos juttua jo ruoditaan artikkelikeskusteluissa, samalla paikalla lukee "osallistu keskusteluun."

Juha-Pekka Honkanen

EU-resepti ei olekaan ongelma

Potilasdirektiivin myötä lääkkeitä voi ostaa toisessa EU-maassa annetuilla resepteillä.

Miia Soininen

Sisäministeriö avaa aselain

Sisäministeriö aikoo muuttaa aselainsäädäntöä. Myös lääkäreitä koskevan ilmoitusvelvollisuuden tarve arvioidaan uudelleen.

Ulla Järvi

Tutkittu tieto ei tue Hemmingin käsityksiä

Kiitän tutkimusprofessori Elina Hemminkiä kiinnostuksesta Lääkärilehden pyytämää katsausartikkeliani (SLL 16/2012, s. 1239-43) kohtaan. Hemminki otsikoi kriittisen kommenttinsa (SLL 17/2012, s. 1318-9) "Hormonilääkkeiden käytön indikaatiot ovat ennallaan", mistä olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, sillä kirjoitin "vaihdevuosien hormonihoidon ensi-sijainen indikaatio on vaihdevuosioireiden, erityisesti kuumien aaltojen hoito". Sen sijaan Hemmingin Näkökulma-kirjoitus hormonihoidon muista terveysvaikutuksista on kaikille vaihdevuosien hormonihoidosta vuosien aikana käytyä keskustelua seuranneille tuttua tekstiä - riippumatta uusien (tai vanhojen) tutkimusten tuloksista Elina Hemminki käy missiota vaihdevuosien hormonihoitoa vastaan.

Tomi Mikkola