Ovatko lyhyet oireettomat eteisvärinäkohtaukset tahdistimen muistissa antikoagulaation aihe?

Eteisvärinä aiheuttaa noin 15 % aivohalvauksista. Joka neljännen aivohalvauksen aiheuttaja jää epäselväksi, ja piilevää eteisvärinätaipumusta on epäilty osasyylliseksi tässäkin potilasryhmässä.

Juhani Airaksinen

Psyykenlääkkeet eivät ole muita lääkkeitä huonompia

Kymmenen viime vuoden aikana ilmestyneet meta-analyysit masennuslääkkeiden ja antipsykoottien tehosta ovat herättäneet levottomuutta sekä lääkärikunnan että median keskuudessa. Psyykenlääkkeiden teho on osoittautunut aiemmin luultua heikommaksi, ja on pohdittu, onko psykiatristen lääkkeiden käyttö lainkaan perusteltua.

Tero Taiminen

Vasta-ainehoito ei aina olekaan tehon tae

Immunologinen trombosytopenia (ITP) tottelee yleensä kortikosteroidihoitoa, mutta taudin uusiutuminen on yleistä. Alkuhoidon tehostaminen on ollut mielessä kanadalaisella tutkimusryhmällä, joka vertaili rituksimabia eli CD20-vasta-ainetta ja lumelääkettä perinteisen hoidon rinnalla.

Marko Vesanen

Uusi tablettilääke etäpesäkkeisen melanooman hoitoon

Vemurafenibilla saatiin hoitovaste joka toiselle levinnyttä melanoomaa sairastavalle potilaalle, kun melanoomassa oli todettu BRAF V600 -mutaatio. Tällainen mutaatio on noin puolella kaikista melanoomista.

Sirkku Jyrkkiö

Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin psykoosisairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön.

Satu Viertiö, Jonna Perälä, Samuli I. Saarni, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist, Jaana Suvisaari

Usko lumeeseen on vankka

Lumeen käyttö tutkimuksissa on hyväksytty ja myös ohjeistettu. Eettisiä ongelmia liittyy kuitenkin riskiin, joka potilaalle koituu hoitovaikutuksen puuttumisesta, samoin kuin lumehoidon aiheuttamiin riskeihin esimerkiksi valekirurgiassa.

Nina Pyökäri

Kustannusvaikuttavuustieto tärkeä lääkehoidon valinnassa

Lääkkeitä määrätessään lääkärit vaikuttavat ratkaisevalla tavalla lääkehoidon kokonaiskustannuksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako tieto lääkkeiden kustannusvaikuttavuudesta heidän lääkemääräyskäytäntöihinsä.

Virva Hyttinen, Hannu Valtonen, Pertti Happonen

Lääkevuodet 2010-2011 - lääkejättien marssijärjestys muuttui ja myynnin kasvu hidastui

Lääkemyynnin arvo kääntyi Suomessa laskuun vuosina 2009 ja 2010. Myös lääkekorvausmenot pienenivät, mutta kasvoivat jälleen vuonna 2011. Maailmanlaajuisesti lääkemyynnin kasvu hidastui selvimmin Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä Euroopassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Surfaktantti keskosten hengitysvaikeuksien hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt keskosena syntyneiden lasten hengitysvaikeuksien hoitoon (Respiratory Distress Syndrome, RDS) synteettisen surfaktantin lusinaktantin (Surfaxin, Discovery Laboratories). Hengitysteihin annosteltuna se korvaa keskoselta puuttuvan luonnollisen surfaktantin, ja keuhkorakkulat voivat täyttyä ilmalla. Valmistetta on tutkittu 1 300 keskosella ja verrattu muihin hoitovaihtoehtoihin, joihin kuului mm. eläinperäinen keuhkosurfaktantti (Curosulf). Vaikutus hengitystoiminnan elpymiseen ja kuolleisuuden vähenemiseen oli edullisempi kuin muilla hoitovaihtoehdoilla. Valmisteen arviointi on kestänyt yli 10 vuotta ja jatkuu mm. Euroopan lääkelaitoksessa, josta myyntilupahakemus vedettiin pois käsittelystä toukokuussa 2011.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tramadolin valvonta kiristyy Ruotsissa

Ruotsi luokitteli euforisoivan kipulääkkeen tramadolin huumausaineeksi vuonna 2007, mutta salli sen hankinnassa tiettyjä poikkeuksia. Väärinkäyttö näyttää lisääntyneen, ja osin juuri poikkeussääntöjen vuoksi. Jatkossa mm. yksityishenkilö ei voi hankkia tramadolia muista maista tai postitse, ja tieteelliseen käyttöön tarvitaan lupa. Suomessa tramadoli on alkuperäisellä, erillisellä reseptillä määrättävissä oleva PKV-lääke.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä