Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä Ikäihmisten toimintakyky on viime vuosikymmenten aikana parantunut selvästi, ja ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olleiden toimintakyky on ollut parempi kuin alemmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanrajoitteita koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007. Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela Lehti 41: Alkuperäistutkimus 41/2010 Kommentteja
Lapsen verenkuvan tulkinta - Lapsen verenkuvan arvoja tulee verrata iän- ja sukupuolen mukaisiin viitearvoihin, jotka muuttuvat iän myötä suuresti. Jukka Rajantie Lehti 41: Katsausartikkeli 41/2010 Kommentteja
Ulkomaalaiset lääketieteen opiskelijat ja tieteelliset jatko-opiskelijat Suomessa - Ulkomaalaisten lääkärien, hammaslääkärien ja opiskelijoiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa. Tiina Paunio, Johan Lundin, Annukka Marjamaa, Liisa Myllykangas, Kaisa Silander, Pirjo Pennanen, Matti Aarnio, Minna Oksanen, Joao Dia~S, Sari Pesonen, Akseli Hemminki Lehti 41: Terveydenhuolto 41/2010 Kommentteja
ETA-alueen ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet Lääkärien kuulustelujärjestelmä ja siihen osallistuneet vuosina 1994-2009 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen yleislääketieteen oppiala järjestää ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille lääkäreille kuulustelut, jotka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO) vaatii ennen lääkärien laillistamista. Nykymuotoinen vuodesta 1994 käytössä ollut kuulustelujärjestelmä kuvataan tässä artikkelissa. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä kuulustelujen osanottajat ovat olleet. Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Kari Mattila Lehti 41: Terveydenhuolto 41/2010 Kommentteja
Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten terveysalan ammattilaisten määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut. Ulkomaalaistaustaisella terveysalan ammattilaisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka ei ole syntyperältään suomalainen. Heidän lukumäärästään ja sijoittumisestaan työelämään on julkaistu niukasti tutkimustietoa. Tiedämme vähän myös suomalaisten terveyden ammattilaisten työskentelystä ulkomailla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta Suomeen ja Suomesta pois. Tutkimuksessa selvitetään myös liikkuvuuden lähtö- ja vastaanottajamaita sekä ulkomaalaistaustaisen henkilöstön sijoittumista terveydenhuollon eri sektoreille. Hannamaria Kuusio, Marko Elovainio, Jukka Vänskä, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Sari Koivuniemi, Reijo Ailasmaa, Ilmo Keskimäki Lehti 41: Terveydenhuolto 41/2010 Kommentteja
Keliakia ilman ohutsuolen limakalvon nukkavauriota Keliakian diagnostiset kriteerit edellyttävät ohutsuolen limakalvon suolinukkavaurion osoittamista. Limakalvovaurio kuitenkin kehittyy asteittain, ja potilaat saattavat kärsiä tyypillisistä keliakiaoireista limakalvon ollessa vielä normaali. Lisäksi sairaus saattaa esiintyä suoliston ulkopuolisina oireyhtyminä, joissa limakalvovaurio voi puuttua kokonaan. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, kärsivätkö henkilöt, joilla suolinukkarakenne on vielä normaali mutta joilla on keliakialle spesifisiä veren endomysiinivasta-aineita, tyypillisestä gluteeniriippuvaisesta sairaudesta sekä hyötyvätkö he varhain aloitetusta keliakian ruokavaliosta. Kalle Kurppa Lehti 41: Väitös 41/2010 Kommentteja
Lasten lehmänmaitoallergia ja sietokyvyn kehittyminen Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-3 %:lla imeväisistä, mutta valtaosa alkaa sietää lehmänmaitoa 3-4 vuoden ikään mennessä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lehmänmaitoallergiaan ja sen paranemiseen liittyviä immunologisia ilmiöitä. Lisäksi tutkittiin, onko tietyillä immunologiaan liittyvillä perinnöllisyystekijöillä yhteys ruokavasta-aineiden muodostumiseen. Lehmänmaitoallergian hoitovalinnoissa olisi tärkeää kyetä ennustamaan, miten nopeasti potilas todennäköisesti paranee. Tähän ei toistaiseksi ole menetelmiä. Emma Merike Savilahti Lehti 41: Väitös 41/2010 Kommentteja
Peruselvytyksen laatua voidaan parantaa yksinkertaisin keinoin Sydämenpysähdyspotilaan selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun apua hälytetään välittömästi potilaan mentyä elottomaksi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja sitä annetaan koko sydämenpysähdyksen ajan tehokkaasti, defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin. Helena Jäntti Lehti 41: Väitös 41/2010 Kommentteja
Geenielementti MRSA:n resistenssin taustalla Staphylococcus aureusta pidetään ihmisen tärkeimpänä stafylokokkilajina, ja yksi ongelmallisimmista piirteistä on metisilliinille resistenttien kantojen (MRSA) jyrkkä lisääntyminen sairaaloissa ja avohoidossa. Lisäksi kliinisistä koagulaasinegatiivisista stafylokokkikannoista (KNS) suurin osa on vastustuskykyisiä metisilliinille. Salha Abdalah Ibrahem Lehti 41: Väitös 41/2010 Kommentteja
Pakon käyttö psykiatriassa - lääketiedettä vai sosiaalista kontrollia? - Pakon käyttö psykiatriassa on kiistelty aihe. Onko oikeutettua puuttua yksilön itsemääräämisoikeuteen - millä perusteilla ja miten? Kari Pylkkänen, Jarkko Eskola, Antti Hemmi Lehti 41: Muu kirjoitus 41/2010 Kommentteja
"Suositus drooniuhkissa jää puutteelliseksi" Terveydenhuolto "Suositus drooniuhkissa jää puutteelliseksi" – Lääkärin työn erityispiirteet, etenkin päivystysvelvollisuus, jäävät vaille huomiota, sanoo Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Anna Zibellini. Avoin artikkeli
"Lääkäri saattaa päästä yhteen koulutukseen vuodessa" Terveydenhuolto "Lääkäri saattaa päästä yhteen koulutukseen vuodessa" Päijät-Hämeessä pääsyä on rajoitettu tuntuvasti, kertoo pääluottamusedustaja Natasha Simonen. Avoin artikkeli
Lapsuus, vanhemmuus ja ihmisen ikävä toisen luo Kommentti Lapsuus, vanhemmuus ja ihmisen ikävä toisen luo Olisiko aika päästää irti äärimmäisyyteen menneestä yksilökeskeisyydestä ja tehokkuusajattelusta, kysyy Silja Kosola.
Vauvan ylähuulijänteen rakenne ei vaikuta imetykseen Tiede Vauvan ylähuulijänteen rakenne ei vaikuta imetykseen – Emme pystyneet osoittamaan syytä sille, miksi ylähuulijänne pitäisi leikata, kertoo lastenlääkäri ja neonatologi Outi Aikio.
Jälleen uusi lihavuuslääke osoitti tehonsa Lääkeuutisia Jälleen uusi lihavuuslääke osoitti tehonsa Lääkeyhtiön mukaan survodutidi vähensi erityisesti viskeraalista ja maksaan kertynyttä rasvaa.
Kroonisen sepelvaltimotukoksen avaus ei ole pelkkä lumehoito Lääketieteen maailmasta Kroonisen sepelvaltimotukoksen avaus ei ole pelkkä lumehoito Toimenpide vähentää merkittävästi rintakipuoireita.