Uutta tietoa androgeenireseptorin vaikutuksesta eturauhassyöpäsoluihin

Tutkimustulokset antavat viitteitä mahdollisista uusista lääkkeiden kohteista.

Pandemian (väli?)tilinpäätös

Vaikka pandemia onkin julistettu päättyneeksi, pitää kohu narkolepsiasta aiheen otsikoissa.

Lääkärin ja tutkijan etiikka korostaa potilaan etua

Lääkäriä velvoittavat Maailman Lääkäriliiton Geneven julistuksen sanat "Tärkeintä minulle olkoon potilaani terveys" sekä Helsingin julistuksen eettiset ohjeet kliinisen tutkimuksen tekemisestä: "Lääkärin on toimittava potilaansa parhaaksi häntä hoitaessaan". Suomesta ei varmasti löydy lääkäriä, joka tietoisesti toimisi vastoin näitä periaatteita.

Heikki Pälve

Läkar- och forskaretiken framhäver patientens intresse

I Världsläkarförbundets Genèvedeklaration står det: "Patientens hälsa skall vara min främsta uppgift." I sina etiska anvisningar för klinisk forskning fastslår förbundet i sin Helsingforsdeklaration: "Läkaren skall handla uteslutande i patientens intresse vid vårdinsatser". Dessa två principer binder varje läkare, och det finns knappast en enda läkare i Finland som medvetet skulle bryta mot dem.

Heikki Pälve

Uusia työkaluja virtsarakkosyövän diagnostiikkaan ja hoitoon

Virtsarakkosyöpä on Suomen neljänneksi yleisin miesten syöpä. Vuonna 2008 todettiin 999 uutta tapausta, joista naisilla neljännes (1). Virtsarakkosyövän tyypillisin ensioire on kivuton verivirtsaisuus. Joka viides makrohematurialöydös liittyy virtsarakkosyöpään, ja sen vuoksi kliinikon kannattaa pitää ilman samanaikaista virtsatietulehdusta esiintyvää makrohematuriaa virtsarakkosyövästä johtuvana, kunnes toisin osoitettu. Virtsarakkokasvain ei kuitenkaan vuoda jatkuvasti, ja sen vuoksi virtsanäyte voi olla välillä täysin puhdas. Normaali tulos virtsan irtosolututkimuksessa ei sekään poista jatkotutkimusten tarvetta, koska sillä tunnistetaan uusista rakkosyövistä vain noin kolmasosa (2). Mikrohematurialöydöksistä vain muutamassa prosentissa taustalta löytyy virtsarakkosyöpä. Riski on erityisen pieni oireettomilla ja alle 50-vuotiailla, ja heidän jatkotutkimuksensa ovat useimmiten turhia. Mikrohematurian tutkimuskäytännöt vaihtelevat melkoisesti, ja löydöksen yleisyyden vuoksi hoitosuositus olisi tervetullut.

Mika Raitanen

Narkolepsiakysymyksen ratkaisu vie aikaa

Sikainfluenssa, paremmin ilmaistuna sikasyntyinen influenssa A (SSIVA), tuli ja meni suuren kohun saattamana. Hajatapauksia saattaa vielä ilmaantua, mutta suuri "toinen aalto" on vielä epätodennäköisempi kuin olivat vääriä oletukset ensimmäisen aallon massiivisista tuhovaikutuksista ensimmäisistä tautitapauksista tiedotettaessa keväällä 2009. Yksi monista ylilyönneistä oli arvio, jonka mukaan "Suomi voi pian olla ... 'sotatilassa' " (1).

Heikki Peltola

Kuka päättää mitä lääkkeitä käytetään?

Sairaanhoitopiirit kaipaavat tukea päättäessään uusien kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta. Tähän asti Suomessa ei ole ollut yhteistä tahoa lääkehoitojen hoidollista arvoa arvioimassa. Nyt tehtävä on tulossa Fimealle, mutta riittävätkö sen rahkeet?

Hertta Vierula

Kenellä kellot soivat?

Rokotteen haittavaikutusilmoitus on tehtävä, koska siitä määrää tartuntatautilaki. Kenelle ilmoittaminen käytännössä kuuluu? Työlääksikin lomaketta on moitittu. Kolme kollegaa pohtii, miltä tilanne näyttää terveyskeskustyössä.

Hertta Vierula

Jämsässä tunnelma on nyt varovaisen positiivinen

Jämsässä parisenkymmentä lääkäriä vaihtoi työnantajaa lennossa keskiviikkona, kun kaupunki ulkoisti Jokilaakson sairaalan ja alueen neljä terveysasemaa Jokilaakson Terveys Oy:lle. Muutosta odotetaan varovaisen positiivisin mielin.

Jaana Ahlblad

Gynekologit pitäisivät jälkitarkastuksen lääkäreillä

Heinäkuussa voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos siirtää osan synnytysten jälkitarkastuksista lääkäreiltä hoitajille. Suomen Gynekologiyhdistys on huolissaan muutoksesta ja sen vaikutuksesta äidin toipumisen seurantaan ja ennen kaikkea ehkäisyneuvontaan.

Ulla Järvi