Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset vuonna 2007

Kouluterveydenhuoltoa on uudistettu kehittämällä laaja terveystarkastus, jossa näkökulma laajenee oppilaan fyysisestä tarkastuksesta psykososiaaliseen hyvinvointiin ja perheen ja kouluyhteisön huomioon ottamiseen. Vuonna 2004 annetun Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan peruskoulun aikana tulee kaikille oppilaille tehdä kolme laajaa terveystarkastusta. Tässä artikkelissa tutkitaan laajojen terveystarkastusten toteutumista terveyskeskuksissa vuonna 2007 ja verrataan tätä laatusuositukseen.

Hanna Happonen, Vesa Saaristo, Arja Rimpelä, Matti Rimpelä

Ruokatorviatresian korjaus ja myöhäisvaikutukset

Ruokatorven synnynnäinen puutos eli ruokatorviatresia on melko yleinen ruokatorven synnynnäinen kehityshäiriö. Siinä ruokatorven yläosa muodostaa umpipussin ja lisäksi ruokatorven ja henkitorven välillä on yleensä yhdyskanava. Suomessa syntyy vuosittain noin 20 lasta, joilla on ruokatorviatresia, ja yli puolella heistä on lisäksi jokin muu kehityshäiriö. Ensimmäiset onnistuneet ruokatorviatresian korjausleikkaukset tehtiin Suomessa vuonna 1947. Vanhimmat potilaat lähestyvät kuudenkymmenen vuoden ikää. Mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen ja ruokatorven toimintahäiriöt sekä hengitystieongelmat ovat tavallisia ongelmia lapsuudessa ruokatorviatresian korjausleikkauksen jälkeen. Aiheesta ei ole aiemmin tehty väestöpohjaisia pitkäaikaisseurantatutkimuksia.

Saara Sistonen

Bakteremian riski, taudinkuva ja ennuste

Bakteremian oirekuva vaihtelee yksilöittäin lieväoireisesta infektiosairaudesta vaikeaan verenkiertoelimistön häiriötilaan, monielinvaurioon ja kuolemaan. Eri bakteerien tiedetään aiheuttavan keskimäärin vaikeusasteeltaan erilaisia taudinkuvia, mutta tästä huolimatta usein samankin bakteerilajin aiheuttama verenmyrkytys on taudinkuvaltaan eri yksilöillä erilainen. Tähän mennessä on tunnistettu huonoa ennustetta ennakoivia yksilöön liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi syöpäsairaudet, muut krooniset sairaudet ja korkea ikä. Sen sijaan elämäntapojen vaikutuksesta verenmyrkytyspotilaan tai ylipäänsä infektiopotilaan ennusteeseen on rajallisesti tietoa. Vaikka bakteeriperäisen verenmyrkytyksen hoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina, taudinkuvat ovat edelleen huonosti ennustettavia, ja kuolleisuus tautiin on korkea. Tämän tutkimuksen tärkein tavoite on selvittää geneettisten tekijöiden ja elämäntapojen vaikutusta bakteremiapotilaiden ennusteeseen sekä bakteremiariskiin liittyviä geneettisiä tekijöitä.

Reetta Huttunen

Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito kannattaa

Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti pitkäaikaisella kohtauksia ehkäisevällä lääkityksellä, mutta noin 20 % potilaista kärsii nykyisin lääkehoitoon huonosti reagoivasta epilepsiasta. Osa näistä eli (n. 5 % uusista potilaista) hyötyy neurokirurgisesta hoidosta.

Arto Immonen

Pohjoisen tautien löytäjä saa virtaa avannosta

Vesipäisen sikiön kallonpohjassa on avaimenreiän muotoinen halkio. Muitakin vaikeasti epämuodostuneita sikiöitä, joiden oireita ei ollut aiemmin kuvattu kirjallisuudessa, tuli pediatrisen patologian erikoislääkärin, dosentti Riitta Hervan tutkittavaksi silloin tällöin. Mistä oli kysymys?

Anne Seppänen

Vanhusten uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää

- Vanhusten pitkäaikainen unilääkkeiden käyttö johtaa haittoihin, kuten kaatumisriskin lisääntymiseen ja kognition heikkenemiseen.

Jarkko Tuunanen, J. Simon Bell, Mikko Korhonen, Matti Silvasti, Sirpa Hartikainen

Vanhusten lääkeriippuvuus yleistä Saksassa

Saksassa vanhusten hoitokotien yli 70-vuotiaista asukkaista ainakin 25 % arvioidaan riippuvaisiksi lähinnä unilääkkeistä. Riippuvuusongelmia tutkivan laitoksen (German Centre for Addiction Issues) mukaan lääkeresepti on helppo ratkaisu, mutta huonompi kuin lääkkeettömät menetelmät.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Allin haittatiedot täydentyvät

Itsehoitolääkkeeksi vapautetun orlistaattia sisältävän Allin (GlaxoSmithKline) haittavaikutuslista täydentyy. Tanskan lääkeviranomainen tiedottaa lääkkeeseen liittyneen pankreatiittia. Munuaisten vajaatoiminnassa orlistaattiin voi liittyä oksaaliuriaa ja oksalaattinefropatiaa. Natriumvalproaattia tai lamotrigiinia käyttävillä epileptikoilla on todettu lisääntynyttä kouristelutaipumusta orlistaatin käytön yhteydessä. Hypotyreoosiin levotyroksiinia saavilla lääkevaikutuksen tasapaino voi häiriintyä. Orlistaattia ei tällöin pidä ottaa samanaikaisesti levotyroksiinin kanssa tai jälkimmäisen annosta on tarkistettava.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laskimotromboosi ja ehkäisytabletit

Tuoreimpien tutkimusten mukaan drospirenonia ja etinyyliestradiolia sisältävään ehkäisytablettiin (Yasmin, Bayer Schering Pharma) näyttää liittyvän aiemmin arvioitua jossain määrin suurempi laskimotromboosin vaara. Riski näyttäisi olevan pienempi kuin desogestreelia tai gestodeenia sisältävillä ns. kolmannen polven ehkäisytableteilla, mutta suurempi kuin levonorgestreelia sisältävillä ns. toisen polven ehkäisytableteilla. Laskimotromboosin vaara on vähäinen, mutta siitä tulisi keskustella valittaessa naiselle ehkäisymenetelmää, erityisesti jos nainen on ylipainoinen tai laskimotukoksiin taipuvainen. Laskimotromboosia esiintyy raskauden aikana noin 60, ehkäisytabletteja käyttävillä 20-40 ja niitä käyttämättömillä 5-10 tapausta 100 000 henkilöä kohti vuodessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Britannia palauttaa sikainfluenssarokotteita

Britannian terveysministeriö palauttaa GlaxoSmithKlinelle ja Baxterille yli puolet tilaamistaan 90 miljoonasta annoksesta sikainfluenssarokotetta. Vain alle 5 miljoonaa kansalaista on onnistuttu rokottamaan. Uusien infektioiden määrä on vähentynyt nopeasti eikä koko väestön rokottamista katsota enää tarpeelliseksi. Osa ostetuista rokotteista säilötään mahdollisen uuden infektioaallon varalle ja noin 4 miljoonaa annosta lahjoitetaan WHO:lle käytettäväksi Afrikassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä