Toimintakykyä on painotettava terveyskäytännöissä

Lääkärilehdessä 5/2010 haastateltiin norjalaista lääkäriä ja tutkijaa Linn Getziä (s. 360- 362). Getzin ajatuksia mukaillen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn painotuksen lisääminen terveydenhuollon tavoitteissa ja toiminnoissa voisi tuottaa monia hyötyjä.

Ilkka Vuori

Tarjouspyynnöissä on edellytettävä käytettävyyttä

Potilastietojärjestelmien käytettävyys ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä Lääkärilehdessä (SLL 5/2010, s. 357 ja SLL 7/2010, s. 571). Näkemyksemme mukaan keskeinen syy tietojärjestelmien hankalakäyttöisyyteen on se, että tarjouspyynnöissä järjestelmiltä ei edellytetä käytettävyyttä. Esimerkiksi viime aikaiset tarjouspyynnöt - on kyse sitten potilastieto-, ajanvaraus- tai toiminnanohjausjärjestelmistä - eivät ole käytännössä sisältäneet vaatimuksia hyvälle käytettävyydelle. Kun käytettävyys ei ole valintakriteereiden joukossa, on loogista, että toimittajat eivät sisällytä tarjouksiinsa kustannuksia lisääviä käytettävyyden varmistusaktiviteetteja.

Timo Jokela, Pietu Pohjalainen

Metabolinen oireyhtymä on MBO

Kehitin metabolisesta oireyhtymästä lyhenteen MBO tehdessäni Pieksämäellä vuodesta 1993 eteenpäin väestötasoista tutkimusta, jossa selvitettiin mm. oireyhtymän vallitsevuutta. Tutkimus jatkuu edelleen. Harrastin myös matkasaarnaajan työtä MBO:n kanssa luennoimalla ympäri Suomea ja lyhenne MBO iskostui suomalaisten lääkäreiden tietoon.

Mauno Vanhala

Psykologinen seulonta ei ennusta sotilaan traumaperäistä stressiä

Psykologisella etukäteisseulonnalla ei voi ennakoida, keille syntyy sodassa traumaperäinen stressireaktio. Tutkijoiden mielestä fysiologisia ja psykologisia seulontoja tulisi kuitenkin nykyisestään kehittää niiden ennustekyvyn parantamiseksi.

Raimo K. R. Salokangas

Krooninen lymfaattinen leukemia voidaan jäljittää

Seurantatutkimukset tarjoavat soveliaan populaation ja hienot laboratoriometodit mahdollisuuden jäljittää hitaasti syttyvän veritaudin alkamisajankohtaa. Tätä yhtälöä käytettiin hyväksi, kun aikanaan syövän seulontatutkimukseen osallistuneiden yli 77 000 henkilön joukosta 129:llä todettiin seurannassa krooninen lymfaattinen leukemia (KLL).

Marko Vesanen

Eteisvärinäpyrähdyksiä - milloin antikoagulaatio?

Nykyaikaiset tahdistimet pystyvät varsinaisen tahdistustyönsä sivutuotteena taltioimaan muistiinsa erilaisia oireettomia rytmihäiriöitä. Tahdistimen muistissa todettiin laajassa selvityksessä yli 10 %:lla potilaista vähintään 2,5 tunnin kestoisia eteisvärinäkohtauksia. Jos lyhyemmät kohtaukset lasketaan mukaan, ilmenee eteisvärinää yli neljänneksellä potilaista, mutta puolet heistä ei tiedä tästä itse. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole juurikaan tutkimustietoa siitä, miten tähän uuteen potilasryhmään tulisi suhtautua.

Juhani Airaksinen

Lisäävätkö statiinit diabeteksen riskiä?

Lancetissa julkaistussa meta-analyysissä selvitettiin, lisäävätkö statiinit diabeteksen riskiä. Selvyyttä tarvitaan, koska muutamissa isoissa statiinitutkimuksissa on tullut esille statiinin käyttäjien diabetesriskin kohoaminen (esim. JUPITER -tutkimus). Toisaalta joissakin tutkimuksissa riski on vähentynyt (esim. WOSCOPS).

Kaisu Pitkälä

Eturauhassyöpäpotilaan vaihdevuosioireita voi hoitaa

Medroksiprogesteroniasetaatti ja syproteroniasetaatti vähentävät LHRH-analogia käyttävän miehen kuumia aaltoja ja hikoilupuuskia merkittävästi. Tutkimuksessa kartoitettiin 919 eturauhassyöpää sairastavan miehen kastraatiohoitoon liittyvät vaihdevuosioireet. Potilaat olivat saaneet puolen vuoden ajan leuproreliinia. Joka viides mies toivoi spontaanisti apua kuumiin aaltoihin ja hikoilupuuskiin. Kolmasosalla potilaista oli häiritseviä vaihdevuosioireita (n = 311). Nämä potilaat satunnaistettiin saamaan päivässä joko 75 mg venlafaksiinia, 20 mg medroksiprogesteroniasetaattia tai 100 mg syproteroniasetaattia. Tutkimus oli kaksoissokkoutettu.

Sirkku Jyrkkiö

Tylpän vatsavamman viivästyneet ilmenemismuodot

- Tylppä vatsavamma voi esiintyä vasta viiveellä, jolloin se on usein vakava ja jopa hengenvaarallinen, ja vaatii leikkaushoitoa.

Ilkka Tulikoura, Kaisa Virtanen

Ihminen ja mikrobisto - vanha kumppanuus uudessa tarkastelussa

- Ihmisen mikrobisto on monimuotoinen ekosysteemi, jonka uskotaan vaikuttavan hyvinvointiin, mutta jonka rakenteesta ja toiminnasta tiedetään vähän.

Jari Jalava