Valtimosairauksien riskitekijöiden vaikutus miehen elämänlaatuun

- Sydän- ja verisuonisairauksien vähenemisen ansiosta yhä useampi suomalainen mies voi odottaa elävänsä täyden elämänkaaren.

Arto Strandberg

Tosi mies ei masennu?

- Miesten yleinen terveys on parantunut viime vuosikymmenten aikana, mutta nainen elää edelleen miestä pitempään.

Tarja Melartin, Lauri Kuosmanen, Kirsi Riihimäki

Isyyteen sitoutuminen ja sen merkitys miehelle

- Isyyteen sitoutumisen käsitesisältö on muuttunut viime vuosikymmenten aikana leiväntuojaisyydestä hoivaisyyteen.

Jouko Huttunen

Kilautanko kaverille vai hyödynnänkö alueellista potilastiedon välityspalvelua?

- Sähköisiä sairauskertomuksia on Suomessa käytössä enemmän kuin useissa muissa maissa, mutta tietojärjestelmät eivät ole keskenään yhteensopivia.

Kari Harno, Maija-Liisa Ihanus

Tappavan maskuliinisuuden malli murtui

Omasta terveydestä huolehtiminen alkaa olla hyväksyttyä myös raavaalle suomalaismiehelle. Liikunnan hyödyistä miehet ovat yhtä mieltä, mutta ravitsemusasiat saavat heidät ymmälleen.

Mari Vehmanen

Sikainfluenssa kiehuttaa Euroopan neuvostoa

Euroopan neuvoston terveyskomitean puheenjohtaja ja joukko parlamentaarikkoja vaativat selvitystä lääketeollisuuden roolista sikainfluenssatiedotuksen ylilyönneissä. Teollisuutta syytetään pelkojen lietsomisesta: ensin peloteltiin lintuinfluenssalla ja nyt sikainfluenssalla ja näin onnistuttiin rahastamaan terveysviranomaisia. Tarkoituksena on ollut voittojen lisääminen uusien patenteilla suojattujen viruslääkkeiden ja rokotteiden kasvavan myynnin avulla. Mm. Britannia, Ranska ja Saksa ovat vaikeuksissa hankittuaan ylisuuria rokotemääriä. Teollisuuden katsotaan altistaneen myös tutkijat ja käytäntöjä ohjailevat laitokset peloille, joiden seurauksena viranomaiset ovat joutuneet hälytystilaan. Rajallisia terveydenhuollon resursseja väitetään ohjatun tehottomiin rokotuskampanjoihin, joissa miljoonia terveitä kansalaisia on tarpeettomasti rokotettu riittämättömästi tutkituilla rokotteilla, joilla voi olla haittavaikutuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomalainen rokoteasiantuntija arvostelun kohteena

BMJ julkaisee uutissivuillaan epäilyn, että WHO:n rokoteasiantuntijana toimivalla Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) varapääjohtajalla Juhani Eskolalla olisi ollut eturistiriita, jota hän ei ole ilmoittanut. WHO:n asiantuntijaryhmä (SAGE) opastaa valtioita rokotteiden valinnassa ja hankintamäärissä. THL oli solminut tutkimussopimuksen GlaxoSmithKlinen (GSK) kanssa ja oli saanut päätulolähteenään rokotetutkimukseen samalta yritykseltä 6,2 miljoonan euron avustuksen vuonna 2009. GSK:n sikainfluenssarokotetta (Pandemrix) hankittiin sittemmin valtion kustantamana maan rokotuksiin THL:n ja WHO:n suosituksen perusteella. BMJ:n mukaan Eskola on todennut, ettei hän ollut suoraan tekemisissä GSK:n rahoittaman rokotetutkimuksen kanssa ja ymmärsi eturistiriitaselvityksen olevan henkilökohtainen mutta ei laitoskohtainen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psoriaasin biologiset lääkkeet vertailussa

Toistaiseksi vielä harvinaisena pidettävä kahden biologisen lääkkeen vertailututkimus on julkaistu. Interleukiinien 12 ja 23 estäjää ustekinumabia (Stelara, Janssen-Cilag) verrattiin psoriaasin hoidossa TNF-alfa:n estäjään etanerseptiin (Enbrel, Wyeth). Yli 900 satunnaistetun potilaan ihottuman parantumisaste mitattiin 12 hoitoviikon jälkeen. Ustekinumabia subkutaanisesti joko 45 tai 90 mg viikolla 0 ja 4 saaneet potilaat paranivat selvästi paremmin kuin etanerseptiä suurehkon subkutaanisen 50 mg:n annoksen kahdesti viikossa saaneet. Haittavaikutuksissa ei havaittu merkittäviä eroja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nebivololia ei hyväksytty sydämen vajaatoimintaan

Yhdysvaltojen FDA:n neuvonantajakomitea hylkäsi äänin 8-0 hakemuksen, jossa beetasalpaaja nebivololin (Bystolic, Forest Laboratories) käyttöaiheeksi esitettiin sydämen vajaatoiminta. Hakemuksen kliinistä dokumentaatiota ei pidetty riittävänä. Suomessa nebivololi (Hypoloc, Menarini) on hyväksytty yli 70-vuotiaiden potilaiden sydämen vakaan lievän ja keskivaikean kroonisen vajaatoiminnan hoitoon ja käyttö mainitaan myös Käypä hoito -suosituksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkitys ei näytä aina auttavan lievässä masennuksessa

Kuuden tarkoilla kriteereillä valitun lumekontrolloidun tutkimuksen meta-analyysin perusteella depressiolääkityksestä saatu hyöty on ilmeisin potilailla, joiden masennusoireet ovat vakavimmat. Lääkityksen hyöty näytti vähäiseltä tai se jäi puuttumaan potilailla, joiden masennuksen oireet olivat lieviä tai kohtalaisia. Hyvin vaikeassa depressiossa lääkityksen hyöty lumeeseen verrattuna oli tuntuva. Kun taudin vaikeusasteen mitattu pisteytys (Hamilton Depression Rating Scale, HDRS) oli yli 25, lääkitys voitti lumeen. Tutkimus perustui Cochrane Libraryn, PubMedin ja PsycINFOn tiedostoihin ja siihen saatiin 718 depressiopotilaan alkuperäiset sairaustiedot.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä