Rauta piristää sydänpotilasta

Sydämen vajaatoimintapotilas hyötyy kiistatta hemoglobiinin nostosta. Nyt tutkijat esittävät, että myös subkliinisen raudanpuutteen hoidosta on selkeä hyöty, koska myös paremman hemoglobiinin potilaat hyötyivät siitä tutkimuksessa.

Marko Vesanen

Monet ongelmat vievät kohti polyfarmasiaa

Monoterapiaa pidetään psykiatristen potilaiden lääkehoidossa suositeltavampana kuin polyfarmasiaa eli usean lääkkeen samanaikaista käyttöä. Suositukset ja käytäntö ovat kuitenkin usein kaksi eri asiaa.

Raimo K. R. Salokangas

Mitä maksaentsyymit kertovat kansan terveydestä?

- Lievästi suurentuneet maksaentsyymiarvot ovat yleisiä selvitettäviä löydöksiä terveydenhuollossa.

Onni Niemelä, Päivikki Alatalo

Kognitiivinen remediaatioterapia - uusi menetelmä skitsofreniapotilaiden kuntoutukseen

- Skitsofreniaan sairastuvat kärsivät psykoottisten oireiden lisäksi huomattavista kognitiivisen toimintakyvyn vajavuuksista, jotka usein edeltävät sairauden puhkeamista ja jatkuvat edelleen psykoottisten oireiden lievennyttyä. Viime vuosina kognitiivisen toimintakyvyn parantaminen on noussut keskeiseksi kuntoutuksen tavoitteeksi.

Emiliano Muzio, Jorma Oksanen, Laila Luoma, Terhi Kimmelma-Paajanen, Miia Ruohonen

Basedowin tauti voi vaarantaa sikiön terveyden

- Basedowin tautiin liittyvät TSH-reseptorivasta-aineet (TSHRAb) läpäisevät istukan.

Sirkku Tulokas, Jaakko Antonen, Päivi Korhonen, Päivi Keskinen, Jukka Uotila

Mitä levinneen munuaissyövän hoito maksaa?
Interferonilla hoidettujen potilaiden hoitokustannukset Suomessa

Syövänhoitoon kehitetään jatkuvasti uusia hoitomuotoja, joiden kustannuksista tarvitaan vertailutietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää levinnyttä munuaissyöpää sairastavien, alfa-interferonilla (IFN) hoidettujen, potilaiden hoidon kokonais- ja osakustannuksia. Uusien hoitomuotojen kustannuksia ja tuloksellisuutta voidaan verrata interferonihoitoon, kun kustannusanalyysi on sen osalta tehty.

Riikka-Liisa Vuorinen, Timo Purmonen, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Maria Lapela, Seppo Pyrhönen

Ärtyvän suolen oireyhtymä Suomessa

Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys väestössä on tutkimuksissa ollut 3-25 %. Laaja vaihtelu selittyy osin määritelmien ja diagnostisten kriteerien eroista. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ärtyvän suolen oireyhtymän yleisyyttä Suomessa sekä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja ruumiillisten oireiden esiintymistä sen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin potilaiden terveyspalvelujen käyttöä ja oireyhtymän terveystaloudellisia kustannuksia.

Markku Hillilä

Painoindeksin periytyvyys on vahva

Tutkimuksessa selvitettiin harrastusten sekä tietokoneen ja matkapuhelimen käytön yhteyksiä nuorten painoon. Lisäksi tutkittiin ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden vaikutusta painoindeksiin nuoruusiässä.

Hanna-Reetta Lajunen

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman ennustetekijöitä

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyövistä. Taudin ennuste on vaihteleva, sillä sen piirteet ovat taudin heterogeenisiä. Immunokemoterapia eli CD20-vasta-aine rituksimabin ja monisolunsalpaajien yhdistelmä on ensilinjan hoito. Tärkein potilaan ennustetta määrittävä tekijä on kliinisiin parametreihin perustuva luokitus. Kuitenkin myös biologisilla piirteillä on vaikutus taudin kulkuun. Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on jaoteltu hyväennusteisiin itukeskusperäisiin ja huonoennusteisiin ei-itukeskusperäisiin alatyyppeihin. Alatyyppien ennustemerkitys on kuitenkin ollut epäselvä immunokemoterapian aikakaudella.

Heidi Nyman

Kiusaamista ei pidä patologisoida

KiVa Koulu -ohjelman kehittäjä, professori Christina Salmivalli muistuttaa, ettei kiusaaja suinkaan aina ole vakavasti ongelmainen. Myös aivan tavalliset, mukavat lapset sortuvat kiusaajiksi valtaa ja suosiota tavoitellessaan.

Mari Vehmanen