Miten kosteusvauriolle altistuneet tutkitaan

- Kosteusvauriomikrobit aiheuttavat osalle altistuneista hengitysteiden, silmien ja ihon epäspesifisiä ärsytysoireita sekä yleisoireita, kuten lämpöilyä, väsymystä ja päänsärkyä.

Arja Viinanen, Kirsi Karvala, Irmeli Lindström, Hille Suojalehto

Aivojen viilennyshoito sydämenpysähdyksestä elvytetyillä

Vaikuttavuus: Kehonulkoinen viilennyshoito pienentää sydämenpysähdyksestä elvytettyjen kuolleisuutta ja vähentää toimintakyvyn heikkenemistä.

Aivojen viilennyshoito aivoinfarktin sairastaneilla

Vaikuttavuus: Satunnaistettuihin hoitotutkimuksiin osallistuneiden potilaiden lukumäärä on pieni. Vaikutusta toimintakykyyn tai kuolleisuuteen ei ole todettu.

Aivojen viilennyshoito vaikean aivovamman saaneilla

Vaikuttavuus: Osassa tutkimuksista kuolleisuus oli pienempi ja toimintakyvyn heikkeneminen vähäisempi. Verrokkipotilailla monissa tutkimuksissa todettu ruumiinlämmön nousu todennäköisesti heikensi heidän toipumistaan. Tutkimusten epäyhtenäinen potilasaineisto, menetelmät ja raportointi vaikeuttavat päätelmien tekoa.

Taloudellisen arvioinnin asema terveydenhuollon menetelmien käyttöönotossa
Esimerkkinä kansallinen rokotusohjelma

- Uuden rokotteen sisällyttäminen kansalliseen rokotusohjelmaan edellyttää muun muassa kustannusvaikuttavuuden arviointia.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Rokotusohjelman päätöksentekoprosessi etenee johdonmukaisesti sidosryhmiin tukeutuen

Kirjoittajat näyttävät käsittäneen väärin sekä rokotusohjelman luonteen, sen vaikuttavuuden arvioinnin että sitä koskevan päätöksentekoprosessin. Rokotusohjelma tähtää väestön tautitaakan pitkäjänteiseen pienentämiseen. Sitä ei voida polkaista käyntiin eikä varsinkaan keskeyttää sen mukaan, sattuuko joku kaupallisista rokotemarkkinoijista alittamaan tarjouksessaan olettamuksiin perustuvan kynnyshinnan. THL ei myöskään toteuta rokotusohjelman arviointia yksin, vaan kirjoittajien mainitsema vakiintunut käytäntö perustuu sidosryhmien laajaan kuulemiseen. Uusien rokotteiden hidasta pääsyä rokotusohjelmaan kritisoidaan yhtä tapausta yleistäen.

Heini Salo, Tuija Leino, Terhi Kilpi

Toiveena taloudellisen arvioinnin lisääntyvä hyödyntäminen

Haluamme vielä toistaa artikkelimme keskeisen tutkimuskysymyksen: Mikä on taloudellisen arvioinnin nykyinen asema rokotteiden arviointiprosessissa, kansallisen rokoteohjelman täydentämiseen liittyvässä päätöksenteossa ja tarjouskilpailuissa? Etsimme vastausta tähän kysymykseen julkisista raporteista ja asiakirjoista. Emme tarkastelleet rokoteohjelman päätöksentekoprosessia yleisesti, vaan sen taloudelliseen arviointiin ja tarjouskilpailuun liittyvää alaprosessia. Juuri tähän liittyi myös esittämämme ideaaliprosessi. Salon, Leinon ja Kilven vastine väitteineen tuntuu siksi suurelta osin irralliselta suhteessa artikkelimme havaintoihin ja sisältöön.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Komplementin aktivaatio edeltää aivovaltimon aneurysman puhkeamista

Aivovaltimoaneurysman kantajia arvioidaan olevan Suomessa 100 000, ja vuosittain noin tuhat aneurysmaa puhkeaa aiheuttaen aivoverenvuodon. Puolet potilaista kuolee ja kolmasosalle jää pysyvä haitta. Tulehdussolujen kertymisen sekä aneurysman seinämän haurastumisen tiedetään liittyvän puhkeamiseen, mutta puhkeamiseen johtavia biologisia mekanismeja ei tunneta tarkasti. Puhkeamista ei näin ollen pystytä ennustamaan, hoitoa ei osata kohdistaa riskin mukaan eikä puhkeamista osata estää ilman leikkausta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tulehdusta välittävän komplementtijärjestelmän aktivoitumista ja säätelyä aivovaltimoaneurysmakudosnäytteistä ja etsittiin aneurysman puhkeamista selittäviä eroja.

Riikka Tulamo

Maksansiirron pitkäaikaisvaikutukset

Maksansiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1982, Pohjoismaista ensimmäisenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on tehty 800 maksansiirtoa. Kymmenen vuoden eloonjäämisennuste on nykyisellään lähes 80 %. Kun tulokset ovat parantuneet eikä äkillinen hylkiminen tehokkaan lääkityksen ansiosta ole enää ongelma, on haasteeksi noussut altistuminen pitkäaikaishaitoille, osaksi pysyvän hyljinnänestolääkityksen vuoksi.

Fredrik Åberg

Stenttiproteesi on hyvä vaihtoehto vatsa-aortan pullistuman leikkaukselle

Vatsa-aortan aneurysmia on yleensä hoidettu avoimella leikkauksella, mutta 1990-luvulta lähtien yhä useammin myös suonensisäisen stenttiproteesin avulla. Stenttiproteesin avulla pystytään välttämään suuri avoleikkaus, jolloin potilaan toipuminen on nopeampaa. Stenttiproteesihoidon ongelmia ovat olleet mm. myöhäiset komplikaatiot, esimerkiksi valtimohaarojen kautta tapahtuva säkinsisäinen vuoto (II tyypin vuoto).

Terhi Nevala