Mistä Pekka Lanttoa lopulta ryöpytetään?

Lääkärilehdessä ja muissa tiedotusvälineissä on ilmestynyt varsin niukasti lääkäreiden mielipiteitä Pekka Lanton toiminnasta Joroisten terveyskeskuslääkärinä. Syynä saattaa olla koulutuksessa ammattikuntaan istutettu kriittisyys ja varovaisuus. Kun asiasta ei riittävästi tiedetä, ollaan mieluummin hiljaa. Hyvä näin, mutta julkinen sana ei ole tätä linjaa aina malttanut noudattaa. Sillä taholla nimittelyskaala on vaihdellut potilaan heitteillejättäjästä "murhaajalääkäriin". Mutta mitenkähän asia mahtaa olla?

Juha Karvonen

Ne heräävät, jotka ovat jo valveilla

Kirjoitin Pekka Lanton asiasta Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3741), ja vaikken maininnut mitään saattohoitoväestä, Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen reagoi (SLL 45/2009, s. 3823). Kivunhoidon vaikutuksesta terminaalisen elämän pituuteen näytimme olevan eri mieltä. Sekin lienee näennäistä ja riippuu siitä, mitä verrataan mihin. Kun Terhokodin väen tai muiden saattohoitoon paneutuneiden antamaa hoitoa verrataan siihen, että potilas kuolisi pahojen kipujen uuvuttamana, olen jyrkästi samaa mieltä.

Heikki Aho

Migreenipotilaan tutkimisessa tarvitaan myös silmälääkäriä

Miten sinä hoitaisit? -palstalla Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3778-80) julkaistuun pienen koululaisen pahoinvointia käsitelleeseen artikkeliin liittyen haluan tuoda esiin silmälääkärin näkökulman asiaan. Ikään katsomatta jokaisen migreenipotilaan tutkiminen pitäisi aloittaa hallitulla taittovirheen määrityksellä. Näin selvitetään pluslasien tarve akkommodaatiorasituksen keventämiseksi.

Kaisu Viikari

Pulssioksimetria rutiiniksi lasten hengitystieoireiden arviointiin

Pulssioksimetri paljastaa silmälle näkymättömänkin syanoosin helposti ja nopeasti. Laite antaa influenssapandemian koettelemissa päivystyksissä olennaista lisätietoa potilaan tilasta ja voi auttaa ratkaisevasti oikean hoitopaikan valinnassa. Pulssioksimetrit odottavat hyllyillämme - otetaan ne käyttöön!

Pekka Valmari, Raimo Jauhola

Erytropoietiinihoito jalostuu

Erytropoietiinihoidossa on nyt edetty kolmanteen sukupolveen. Tehdyn tutkimuksen mukaan uusin valmiste tepsii myös niillä potilailla, joille on muodostunut EPO-vasta-aineita.

Marko Vesanen

Natriumklodronaattia metastasoituneeseen eturauhassyöpään

Normaalihoitoon liitetty suun kautta otettava natriumklodronaatti pidentää metastasoitunutta prostatakarsinoomaa sairastavien potilaiden elämää. Sen sijaan sillä ei ole vaikutusta niitten potilaitten ennusteeseen, joilla tauti on paikallinen.

Ossi Lindell

Dopamiini koholla jo skitsofrenian ennakkovaiheessa

Samoilla psykoosilääkkeillä, joilla skitsofreniaa hoidetaan ja jotka kaikki salpaavat dopamiinireseptoreita, voidaan todennäköisesti hoitaa myös skitsofrenian ennakko-oireista kärsiviä, ilmenee nyt julkaistusta tutkimuksesta.

Raimo K. R. Salokangas

Retrovirus syynä krooniseen väsymysoireyhtymään?

Pitkäaikaisen väsymysoireyhtymän syyt ovat pimennossa. Useimmiten selityksiä etsitään mielen puolelta, mutta onpa infektioidenkin arvailtu voivan olla osallisina. Hoitokin on ollut täysin empiiristä ja pääosin mielialan kohentamista. Johtava tiedelehti repäisee nyt julkaisemalla tutkimuksen, jossa reippaasti yli puolelta näistä potilaista löydettiin merkkejä retroviruksesta.

Heikki Arvilommi

Tamoksifeenin metabolianopeus ennustaa tulevaa

Hitaasti tamoksifeenia metaboloivat rintasyöpäpotilaat saavat taudin uusiman useammin kuin ne potilaat, joiden lääkemetabolia on nopeaa. Tamoksifeeni on tehokas rintasyöpälääke, jonka vaikutus välittyy metaboliittien 4-hydroksitamoksifeeni ja endoksifeeni kautta. Tamoksifeenin metaboliasta vastaa sytokromi P450 CYP2D6 -entsyymiperhe. Tämän geeniperheen variantteja tunnetaan noin sata ja ihmisen CYP2D6-aktiivisuus jaetaan neljään fenotyyppiin.

Sirkku Jyrkkiö

ST-nousuinfarktin hoito välittömällä pallolaajennuksella

ST-nousuinfarktin suositeltavin hoitomuoto on välittömästi tehtävä pallolaajennus. Sen suunnitelmallinen järjestäminen edellyttää kaikkien mahdollisten viiveiden minimointia ja alueellisen yhteistyön toimivuutta hoitoketjun jokaisella tasolla. Seurantatutkimuksessa selvitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ST-nousuinfarktipotilaiden välittömään pallolaajennukseen tähtäävän hoitoketjun viiveitä ja tuloksellisuutta.

Jari Mäkilä, Kjell Nikus, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Markku Eskola