77810 osumaa

Vakavat pneumokokki-infektiot Suomessa

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on merkittävin keuhkokuumeen, aivokalvotulehduksen ja vakavan yleisinfektion aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Pneumokokkipolysakkaridirokotetta suositellaan kaikille vanhuksille sekä alle 65-vuotiaille aikuisille, joilla on perussairautensa vuoksi erityisen suuri sairastumisriski. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kattavasti vakavien pneumokokki-infektioiden epidemiologia Suomessa ennen lapsille suunnatun pneumokokkikonjugaattirokotteen käyttöönottoa.

Peter Klemets

JNCL:n oirekirjo ja hoitomahdollisuudet

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva etenevä keskushermostosairaus, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan 15-30 vuoden iässä. Taudin oireita ovat sokeutuminen, epilepsia, parkinsonismi, älykkyystason laskeminen, unihäiriöt ja monimuotoiset psyykkiset ongelmat. Toistaiseksi tautiin ei ole parantavaa hoitoa mutta taudin oireita voidaan lievittää.

Maria Louise Talling

Uusia näkökulmia restenoosin estoon

Verisuoniahtauman pallolaajennuksen jälkeen jopa 30-50 % laajennetuista suonista ahtautuu uudelleen 3-6 kuukauden kuluessa erilaistumattomien sileälihassolujen kerääntyessä verisuonen sisäpinnalle. Tuore tutkimustieto osoittaa näiden solujen olevan ainakin osittain peräisin verenkierron kantasoluista. Tämä on tuonut uusia haasteita restenoosin tutkimukselle, koska sileälihassolujen käyttäytymistä on perinteisesti tutkittu valtimon keskikerroksesta peräisin olevissa sileälihassoluviljelmissä.

Nina-Maria Tigerstedt

Maallikon suorittama defibrillaatio osana hoitoketjua

Sydämenpysähdyksen aiheuttavassa kammiovärinässä ainoa sydämen käynnistävä hoito on defibrillaattorilla annettava sähköisku. Jotta toipuminen olisi todennäköistä, defibrillaatio tulisi tehdä 5 minuutin kuluessa sydämen pysähtymisestä. Jos defibrillaatio viivästyy, puhallus-paineluselvytys lisää onnistumismahdollisuuksia, mutta pelkkä puhallus-paineluselvytys käynnistää sydämen vain harvoin.

Heini Harve

Lääketutkimuksien globalisoituminen herättää kysymyksiä

Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa tehtyjen tutkimusten määrä on vähentynyt lääketieteen julkaisuissa. Kolmessa johtavassa lääketieteen lehdessä (NEJM, Lancet ja JAMA) vuosina 1995- 2005 julkaistuista 300 tutkimuksesta yhä suurempi osuus on tehty Afrikan, Itä-Euroopan ja Lähi-idän maissa sekä Venäjällä. Johtavat 20 lääketehdasta Yhdysvalloissa sponsoroivat marraskuussa 2007 yhteensä 509 lääketutkimusta, joista 157 tehtiin kokonaan muualla ja 24 206 tutkimuspaikasta 13 521 sijaitsi muualla kuin Yhdysvalloissa. Herää epäily, ovatko tutkimuksista saadut tulokset sovellettavissa suoraan missä tahansa maassa, kun terveydenhuollon taso vaihtelee ja tutkimuksien paikallinen valvonta kompuroivat, kuten monissa maissa tapahtuu. Tämä voi heikentää tuloksien luotettavuutta. Viranomaisen valvova silmä ja resurssit eivät yleensä ulotu maan rajojen ulkopuolelle tarkkailemaan useassa maassa tehtyjä tutkimuksia. Myös tutkimuksien eettinen arviointi vaihtelee. Kiinassa vuonna 2004 tehdyistä tutkimuksista 90 %:ssa ei julkaisu kertonut eettisestä arvioinnista ja vain 18 % raportoi tietoon perustuneesta suostumuksesta. Jos tutkimusmaa on kehitysmaa, jää eettinen arviointi usein puuttumaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

"Totuuslaatikko" lääkemainoksissa auttaisi lukijaa

Lääkemainoksiin esitetään Yhdysvalloissa laatikoitua tiivistelmää, joka selostaa lukijalle ymmärrettävästi, tiivistetysti ja totuudenmukaisesti lääkkeen hyödyt ja haitat. Nykyisin lääkemainokset kertovat tietoa lääkkeestä monisanaisesti ja vaikeasti hahmotettavassa muodossa, mutta kuluttajan on vaikea tehdä siitä päätelmiä. Esimerkiksi haittavaikutukset listataan usein pitkäksi luetteloksi ilman selvennystä, mitkä niistä ovat käytännössä tärkeimpiä. Lääkkeen voidaan luvata esimerkiksi vähentävän jotakin vaaraa 30 %, mutta ei kerrota mihin tilanteeseen verrattuna. Ehdotus perustuu kyselytutkimukseen, jossa mainokseen lisätty "totuuslaatikko" auttoi selvästi lukijaa pohdinnassa lääkkeen eduista ja haitoista. Lääketeollisuuden etujärjestö (PhrMA) on kiirehtinyt kannattamaan uudistusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Efalitsumabi vedetään käytöstä

Euroopan lääkelaitos EMEA esittää psoriaasilääke efalitsumabin (Raptiva, Merck Serono) vetämistä pois käytöstä harvinaisten mutta vakavien haittavaikutuksien vuoksi. Vuoden 2004 syksyllä hyväksyttyyn lääkkeeseen on liittynyt neljä leukoenkefalopatiatapausta, joista kahdessa potilas menehtyi. Lääkkeen käyttöön on liittynyt myös Guillain-Barrén ja Miller-Fisherin oireyhtymiä, enkefaliittia, enkefalopatiaa, meningiittiä ja sepsistä. Efalitsumabi vähentää T-solujen määrää, ja tällöin immuunimekanismit heikkenevät ja alttius vakaviin infektioihin lisääntyy. Psoriaasin hoidossa lääkkeen teho on ollut vaatimaton. EMEA kehottaa lääkäreitä lopettamaan lääkkeen määräämisen, harkitsemaan muita hoitoja ja seuraamaan potilaan tilaa mahdollisten infektioiden toteamiseksi. Myös FDA harkitsee rajoituksia lääkkeen käytölle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030