77812 osumaa

Viiveet pois syövän hoidosta

Syövän hoitotulokset Suomessa ovat hyvät eikä hoito kansainvälisesti vertaillen ole kallista (1). Hoitoon pääsee kuitenkin viiveellä, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Vaikka diagnostiset selvittelyt ja leikkauksesta toipuminen selittävät osan viiveistä, johtuu osa hoitojärjestelmän puutteista ja niihin on puututtava. Suomen Onkologiayhdistys selvitti hoitoon pääsyä toukokuussa 2008. Keskimääräinen aika syöpäleikkauksesta lääkehoidon aloittamiseen 12 keskussairaalassa oli 30-95 vrk ja leikkauksesta sädehoidon aloittamiseen 28-67 vrk.

Terhi Hermanson

Bort med köerna till cancerbehandling

I Finland är resultaten av cancerbehandling goda, och internationellt sett är behandlingen inte dyr (1). Patienterna måste dock köa till behandlingen, vilket kan påverka resultaten. Även om diagnostiska utredningar och återhämtningen efter operationer förklarar en del av väntetiden beror problemen också på sådana brister inom vårdsystemet som måste åtgärdas. Onkologiföreningen i Finland undersökte i maj 2008 väntetiderna till behandling. Vid tolv centralsjukhus var den genomsnittliga tiden från canceroperation till läkemedelsterapi 30-95 dygn och från operation till strålbehandling 28-67 dygn.

Terhi Hermanson

Suomeen tarvitaan syöpäsuunnitelma

On monta hyvää syytä, miksi Suomeen tarvitaan syöpäsairauksia koskeva strateginen suunnitelma. Syöpään sairastuvien määrä tulee vuoteen 2015 mennessä kasvamaan nykyisestä noin 27 000:sta yli 30 000:een vuodessa. Syövän hoito on monipuolistunut ja täsmentynyt, sitä voidaan nykyisin antaa lähes kaikille syöpään sairastuneille, ja sen tulokset ovat parantuneet. Potilaan polku monimutkaisessa hoitojärjestelmässä tunnetaan puutteellisesti. Syövän aiheuttamat kustannukset kaksinkertaistuvat vuoteen 2015 mennessä.

Harri Vertio

Uusiutuva C. difficile paranee ulosteensiirrolla

Kymmenen vuotta sitten harva olisi uskonut, että yliopistosairaaloiden asiantuntijat suosittelevat toukkahoitoja, pihkavoidetta, karpalomehua tai ulosteensiirtoja. Nämä hoidot liittyvät osittain antibioottiresistenssiin ja uusien bakteerilääkkeiden vaisuun kehittämiseen. Harva olisi tuolloin uskonut myöskään C. difficile -epidemian nykyistä laajuutta ja vakavuutta. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin oli ilmoitettu jo 6 269 toksiinipositiivista löydöstä. Vuoden 2008 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana C. difficile -infektioihin liittyvä 30 vrk:n kokonaiskuolleisuus oli HUS:n alueella noin 15 % (1). HUS:n ilmaantuvuuslukujen perusteella Suomessa kuolee vuosittain arviolta tuhat potilasta kuukauden kuluttua löydöksestä.

Eero Mattila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030