Telitromysiini myrskyn silmässä

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin telitromysiinin (Ketek, Sanofi-Aventis) käyttöön liittyneistä maksavaurioista (SLL 2006;61:444). Tapaukset ovat johtaneet Yhdysvalloissa FDA:n jatkoselvittelyihin. Kongressimies Edward Markey väittää, että tutkimuksissa, joiden perusteella FDA on hyväksynyt lääkkeen, on ollut virheitä, epäselvyyksiä ja negatiivisten havaintojen piilottelua. FDA:n asiantuntijalautakunta esitti huolensa lääkkeen haitoista, kuten maksavaurioista, sydänhaitoista ja näköhäiriöistä. Tiettävästi noin 24 000 potilaan aineistossa oli raportoitu näitä haittoja 159 potilaalla, ja joukossa oli kaksi kuolemantapausta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Miksi nuoren naisen vatsa oli aina kipeä? - osa 1

19-vuotias tyttö työskenteli välivuotena ylioppilaskirjoitusten jälkeen sairaala-apulaisena. Työvuorot olivat hankalat, aamuvuoro alkoi seitsemältä ja saattoi kestää iltaan asti. Vähitellen maha alkoi turvota ja oli kipeä jokaisena iltapäivänä. Turvotusta kesti iltaan asti, mutta hän sai nukuttua hyvin. Aamulla suoli toimi säännöllisesti, uloste oli normaalia löysempää, lähinnä puuromaista.

Raili Kauppinen

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoito

Lasten välikorvatulehduksen hoidossa käytetyt puuduttavat tipat poistuivat markkinoilta viime vuonna. Tämä aiheutti huolta lääkäreiden ja vanhempien keskuudessa.

Terho Heikkinen

Lääkkeet levottomiin jalkoihin viivästyvät

Parkinsonin taudin hoitoon käytetyille dopamiinireseptorin antagonisteille ropinirolille (Adartrel/Requip, GlaxoSmithKline) ja pramipeksolille (Mirapexin/Sifrol, Boehringer Ingelheim) on haettu EU-maissa myyntilupaa nk. rauhattomien jalkojen hoitoon, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2005;60:2468 ja 4000). Espanjan ja Alankomaiden aloitteesta ropinirolista vaaditaan vielä uusi, noin vuoden kestoinen tutkimus, josta tulokset saataneen vuoden 2009 kuluessa. Myös pramipeksolin käsittely on takkuillut, mutta se saanee hyväksynnän levottomiin jalkoihin EU:ssa silti ensimmäisenä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AstraZeneca lopetti tesaglitatsarin kehittelytutkimukset

AstraZeneca on keskeyttänyt diabeteslääke tesaglitatsarin (Galida) faasi III:n tutkimukset. Lääke on glitatsonijohdos, jonka verensokeria alentava vaikutus perustuu insuliiniresistenssin vähenemiseen rasvakudoksessa, lihaksissa ja maksassa. Jo vuonna 1992 aloitettu lääkkeen kehittely eteni pitkälle, kunnes kahdeksasta faasi III:n tutkimuksesta analysoitiin ensimmäiset neljä. Niissä todettiin seerumin kreatiniinin nousuja ja munuaisten toimintahäiriöitä. Tutkimuksissa olleet yli 2 200 potilasta on nyt siirretty saamaan muita hoitoja. Vaikka AstraZeneca jatkaa uusien glitatsonijohdoksien kehittelyä, pidetään tesaglitatsarin menetystä merkittävänä takaiskuna. Yritykselle ei onni ole ollut myötä kuluvana vuonna. Muutama kuukausi sitten jouduttiin keskeyttämään tromboembolioiden ehkäisyyn tarkoitetun ksimelagatraanin (Exanta) kehittelytutkimukset todettujen maksavaurioiden vuoksi, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2006;61:987).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkehaitoissa eroja rotujen välillä

BMJ julkaisee nettisivuillaan tutkimuksen, jonka mukaan kardiovaskulaaristen sairauksien lääkkeiden aiheuttamien haittavaikutuksien esiintymisessä on eroja etnisten ryhmien välillä. Kaikkiaan analysoitiin 24 julkaistua tutkimusta, joissa haittavaikutuksia käsiteltiin ainakin kahdessa etnisessä ryhmässä. Verenpainelääkkeet aiheuttivat angioödeemaa kolme kertaa useammin musta- kuin valkoihoisilla ja yskää kolme kertaa useammin aasialaisilla kuin valkoihoisilla. Antikoagulanttien käyttöön liittyi puolitoista kertaa suurempi vuotoriski mustaihoisilla verrattuna valkoihoisiin. Perimän, iän, sukupuolen ja mm. ruokavalion tiedetään vaikuttavan lääkehaittojen esiintymiseen, mutta lääkärin on tunnettava lisäksi etnisten tekijöiden merkitys.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Levetirasetaamista injektiomuoto

Paikallisalkuisten epileptisten kohtauksien hoitoon tabletteina käytetystä levetirasetaamista (Keppra, UCB) on hyväksytty EU-maihin suonensisäisesti käytettävä lääkemuoto. Injektio on tarkoitettu epileptisiin kohtauksiin. UCB kehittelee myoklooniseen epilepsiaan brivarasetaamia ja seletrasetaamia, jotka ovat levetirasetaamin johdoksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Simvastatiinin asema vahvistui vuonna 2005

Statiinien käyttö yleistyi vuonna 2005 edelleen nopeasti, sillä ryhmän lääkkeistä sai korvausta noin 467 000 henkilöä, ja määrä kasvoi edellisvuodesta 52 000:lla.

Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara

Kalliit antihistamiinit toissijaisiksi Norjassa

Norjan lääkevalvontaviranomainen on asettanut setiritsiinin ja loratadiinin ensisijaisiksi antihistamiineiksi, joita lääkärin tulee määrätä allergian hoitoon. Kalliimpia antihistamiineja, kuten ebastiinia, feksofenadiinia tai levosetiritsiiniä, tulee määrätä vasta, jos setiritsiini ja loratadiini eivät jostain syystä sovi potilaalle. Asiantuntijaryhmä toteaa tehon ja turvallisuuden olevan kaikilla antihistamiineilla suurin piirtein samat, eikä hoidollisia tai hinnan eroja voi perustella näillä syillä. Setiritsiiniin verrattuna päivän hoito maksaa kalleimmilla vaihtoehdoilla 2-3 kertaa enemmän. Toimenpiteen arvioidaan säästävän noin 40 miljoonaa kruunua käytettäväksi muuhun lääkehoidon korvaamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta Lontoossa on hyväksynyt kannabinoidi-1-reseptorin salpaajan rimonabantin (Acomplia/Zimulti, Sanofi-Aventis) liikalihavuuden ja ylipainon hoitoon, kun potilailla on riskitekijöitä, kuten tyypin 2 diabetes tai dyslipidemia. Lääkehoitoon on liitettävä dieetti ja liikunta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä