Käypä hoito -suositusten juurruttaminen terveydenhuoltoon voi parantaa huomattavasti kustannusvaikuttavuutta

Käypä hoito -suosituksista on tehty kustannusvaikuttavuusanalyysi silloin, kun se on ollut mahdollista. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus ilmestyi vuonna 2002, ja kustannusvaikuttavuusanalyysin tekeminen käynnistettiin pian sen valmistuttua.

Minna Kaila, Marjukka Mäkelä, Neill Booth, Pasi Aronen, Antti Jula, Katriina Kukkonen-Harjula, Antti Reunanen, Pekka Rissanen, Harri Sintonen

Atrofinen gastriitti jää usein liian vähälle huomiolle

Atrofinen gastriitti jää usein vähäiselle huomiolle käytännön lääkärintyössä, vaikka se on tärkein tunnettu mahalaukun syövän riskitila ja siihen liittyy merkittävä B12-vitamiinin ja joidenkin hivenalkuaineiden puutosten vaara. Biomerkkiainetutkimus on perusterveydenhuoltoon soveltuva, yksinkertainen laboratoriotutkimus helikogastriitin ja atrofisen gastriitin toteamiseksi samasta verinäytteestä.

Pentti Sipponen, Matti Härkönen, Mikko Salaspuro

Voiko sairaanhoitopiirin johtajaksi hakea lääkäri?

Arpa ei suosinut. Kolumnivuoroni osui keskelle lomaa. Niinpä istun Roomassa pikkuveljen asunnossa ja mietin mitä kirjoittaisi. Huonomminkin voisi olla. Pari minuuttia Pantheonille, Campo de Fiori nurkan takana. Sen keskellä filosofi Giordano Brunon patsas. Inkvisitio poltti hänet vuonna 1600 roviolla, koska hän oli sitä mieltä, että avaruus on ääretön ja että siinä on omamme lisäksi muitakin galakseja. Mielipide-eroista emme ole onneksi päässeet, mutta toivottavasti olemme oppineet sietämään niitä paremmin. En tiedä mitä mieltä filosofi olisi ollut terveydenhuollon johtamisesta. Todennäköisesti hän olisi ainakin kauhistellut muutostahtia.

Raija Niemelä

Hyvä neuvottelija kuuntelee

Jos et osaa kuunnella, et tiedä, mitä toinen haluaa. Kuuntelemisen taitoa voi ja sitä kannattaa kehittää. Aito, vastavuoroinen kuunteleminen kuuluu neuvottelijan perustaitoihin. Aiheesta puhuttiin viime viikon lopulla Lääkärikartellin järjestämällä luottamusmiestaidon jatkokurssilla.

Minna Seppä

Kunnallisvaalit ovat terveysvaalit

Terveyspalvelut ovat vuodesta toiseen kuntalaisten eniten arvostamien palveluiden joukossa. Lääkärit tuntevat terveyspalvelut ja ovat halukkaita niitä kehittämään. Syksyllä pidettävissä kunnallisvaaleissa on tilaisuus liittyä päättäjien riviin.

Minna Seppä

Palladiini, uusi aktiinitukirangan proteiini

Palladiini on hiljattain tunnistettu aktiinitukirangan proteiini, joka yhdessä myotiliinin ja myopalladiinin kanssa muodostaa uuden proteiiniperheen. Yhteinen piirre perheen jäsenille on rakenteellinen yksikkö, IgC2-domeeni; näitä domeeneja on myotiliinissa kaksi, myopalladiinissa viisi ja palladiinissa kolmesta viiteen. Myotiliini ja myopalladiini ilmentyvät pääasiassa poikkijuovaisessa lihaksessa, palladiinin ilmentyminen sen sijaan on laajaa käsittäen sekä epiteliaaliset että mesenkymaaliset kudokset, sydänlihaksen ja keskushermoston.

Mikko Rönty

Pelkkä pitkä imetys ei suojaa lasta allergialta

Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia.

Maria Pesonen

Mielenterveyden häiriöt ja elämänlaatu

Elämänlaadun merkitys terveydenhuollon päämääränä on korostumassa. Tämä johtuu potilaiden omien arvostusten painoarvon kasvusta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta kroonisten sairauksien suhteellisesta yleistymisestä. Elämänlaatumittaus mahdollistaa erilaisten tautien ja hoitojen vertailun, mikä voi osoittautua hyödyllisiksi priorisoinnin, näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveyspolitiikan kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri kroonisten sairauksien vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla.

Samuli Saarni

Toistuva laihduttaminen ja tupakointi

Jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Lihavuus ja tupakointi ovat kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia, kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa.

Suoma Saarni

JÄSENISTÖ

Helsingin yliopiston kansleri on nimittänyt LKT Hannu Halilan terveydenhuollon hallinnon dosentiksi, LT Ritva Halilan lääketieteellisen etiikan dosentiksi, LT Juhani Kahrin sisätautiopin dosentiksi, LT Panu Kovasen molekyyli-immunologian dosentiksi, LT Sinikka Suomisen plastiikkakirurgian dosentiksi, LT Jyrki Vuolan plastiikkakirurgian dosentiksi sekä LT Jukka Westerbackan kokeellisen sisätautiopin dosentiksi Helsingin yliopistoon.