Lääkärilehti kehittyy jatkuvasti

Lääkärilehti sai alkunsa, kun liiton yleinen kokous päätti aloittaa lehden julkaisemisen vuoden 1922 alusta. Lehden toivottiin elvyttävän Lääkäriliiton hallituksen ja liiton jäsenten välistä vuorovaikutusta ja edistävän laajempaa kirjoitusintoa. Niukkojen toimituksellisten resurssien vuoksi esimerkiksi numerokohtaisia pääkirjoituksia kyettiin toimittamaan vasta 1960-luvulta. Tuolloinen päätoimittaja lääkintöneuvos Tapani Kosonen toimi samanaikaisesti myös liiton toiminnanjohtajana. Näin ainakaan toimiston sisällä ei ollut pulmia ratkaista lehden linjaa!

Olli Meretoja

EU valmistelee direktiiviä lääkeinformaatiosta
Onko yrityksen jakama tieto lääkkeistä aina markkinointia?

Euroopan komissio pohtii parhaillaan, miten kuluttajille annettavaa tietoa reseptilääkkeistä voisi kehittää. Lääketeollisuus on yksi tiedon tuottajista, mutta lääkemarkkinoinnin säännöt kieltävät reseptilääkkeiden suoran mainonnan kuluttajille. Mainoksen voi kieltää, mutta missä kulkee markkinoinnin ja informaation raja?

Ulla Järvi

Sairaanhoitajille valmistellaan rajattua reseptinkirjoitusoikeutta

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lakiesitystä, jolla sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat saisivat rajatun reseptinkirjoitusoikeuden.

Suvi Sariola

Hereillä leikkauksen aikana?

Tuoreen tutkimuksen mukaan (Avidan MS ym. NEJM 2008;358: 1097-1108) aivosähkökäyrän bispektraali-indeksimonitori, BIS, ei vähentänyt lähes 2 000 potilaan hereillä oloa yleisanestesian aikana. Hereillä olon esiintyvyys oli kaksi promillea sekä BIS:n avulla valvotussa ryhmässä että ilman BIS-valvontaa hoidetussa ryhmässä.

Ulla Toikkanen

Kenen nimiä sairauskertomukseen?

Suomen Lääkäriliiton internet-keskustelupalstalla on viime aikoina pohdittu, mitä nimiä sairauskertomukseen voidaan kirjata.

Janne Ora

Vuokralääkärifirma odottaa selvennystä lupakäytäntöön

Vuokralääkäriyritykset odottavat selvennystä terveydenhuollon palvelutuotantoa koskevaan lupakäytäntöön, kun yksityistä terveydenhuoltoa koskevaa lakia uudistetaan. Lakimuutos on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vuoden kuluttua.

Suvi Sariola

Anemian lääkehoito lisää syöpäpotilaan kuolemanvaaraa

Erytropoietiini ja darbepoietiini stimuloivat punasolujen tuotantoa. Näiden lääkkeiden toivottiin vähentävän syöpäpotilaan väsymystä ja parantavan syövän hoitotuloksia, mutta niiden käyttöön liittyy valitettavasti merkittäviä haittoja.

Sirkku Jyrkkiö

Oikaisu: Kahden viikon välein annettu hoito tehoaa aggressiiviseen B-solulymfoomaan parhaiten

Lääketieteen maailmasta -palstalla numerossa 11/2008 (s. 1039) oli virhe aggressiivisen B-solulymfooman hoitoa käsittelevässä referaatissa.

Sirkku Jyrkkiö

Psykoosilääkkeestä ei olekaan hyötyä kehitysvammaisen aggression hoidossa

Kehitysvammaisilla tavataan suhteellisen usein aggressiivista käyttäytymistä, jonka hillinnässä käytetään psykoosilääkkeitä. Tutkimusnäyttö psykoosilääkkeiden hyödyllisyydestä aggressioiden hoidossa on kuitenkin niukkaa. Nyt näyttää entistä selvemmin siltä, että lääkitystä ei tarvita.

Raimo K.R. Salokangas

Hyytymät katetri-imulla pois infarktipotilaan sepelvaltimosta

Sepelvaltimoa tukkivia hyytymiä on yritetty kalastaa pois jo pitkään, ja nyt siinä on myös onnistuttu. Hollantilaiset kardiologit totesivat, että trombi-imulla päästään täydellisempään mikrovaskulaariseen reperfuusioon kuin pelkällä pallolaajennuksella ja stentin asentamisella. Tutkimuksen aineistona oli yli 1 000 infarktipotilasta.

Juhani Airaksinen