Väkivaltaa, sairautta vai molempia?

Väkivalta on keskeinen kuolinsyy Suomessa, erityisesti itseen kohdistuva väkivalta. Vaikka suomalaisten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt merkittävän kansallisen preventiotyön ansiosta, se on edelleen suurimpia Euroopassa ja koko maailmassa. Viime vuosikymmenten keskustelussa tämä ilmiö on selitetty yksilöllisenä kysymyksenä, sairauden näkökulmasta. Keskustelun ongelmana on ollut, ettei siinä ole riittävästi mietitty itsemurhan ja yhteiskunnallisten tekijöiden välistä suhdetta. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole vastakkaisia. Mitä valaisevaa yhteiskunnallinen näkökulma sitten voisi tuoda mukanaan? Itsemurha tilastoidaan väkivaltaisena kuolinsyynä, mutta sitä ei pysähdytä tarkastelemaan suomalaisen väkivallan ilmentymänä.

Marja-Liisa Honkasalo

Psykiatrinen päiväosasto: masennuspotilaiden hoitomalli

Psykiatrisen päiväosaston potilailla on vakavan masennuksen lisäksi useita muita ongelmia. He kärsivät mm. päihdeongelmista ja persoonallisuushäiriöistä.

Kirsi Riihimäki

Tarkkoja selvityksiä menetelmien vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta terveydenhuollon nopeilla katsauksilla

Vuonna 2006 käynnistetty terveydenhuollon uusien menetelmien hallittu käyttöönotto -ohjelma (HALO) (http://finohta.stakes.fi/FI/halo/index.htm) on sairaanhoitopiirien ja Finohtan yhteisyritys.

Tuija S. Ikonen, Sirpa-Liisa Hovi, Ulla-Maija Rautakorpi, Tiina Lehmussaari, Minna Kaila

Lääkäri ristin ja puolikuun varjossa

Mika Waltarin (1908-79) laaja romaanipari Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim jatkoi Sinuhe Egyptiläisen aloittamaa suurten historiallisten romaanien sarjaa. Toisen maailmansodan jälkeen kirjailijamestari kääntyi katsomaan menneisyyteen pohtiakseen ihmisen mielettömyyden ikiaikaista jatkumoa. Omaa aikaansa historian kautta peilaten Waltari päätyy teoksissaan johtopäätökseen, ettei ihmismieli koskaan muutu, ihminen on aina yksin ja itsekäs. Pessimistis-filosofisen pohjavireensä Waltari kätkee huumorilla ja romansseilla ryyditettyihin seikkailuihin keskiajan poliittisten juonittelujen, uskonsotien ja valtataisteluiden myrskyissä.

Juha T. Laine

Viime vuosisadan kiehtovin nykyklassikko: täyttää kokonaisen kerrostalon

Ranskalainen Georges Perec (1936-82) oli puolanjuutalaista syntyperää ja hänen vanhempansa kuolivat toisen maailmansodan aikana. Isän ja äidin menetys ja heidän puuttumisensa seuraa halki Perecin tuotannon, mikä näkyy sekä kokemuksena että tekstissä olevina aukkoina. Toinen tärkeä vaikute oli kokeileva kirjallisuusryhmä OuLiPo, jonka jäsen Perec oli. Muita kuuluisia OuLiPo-ryhmän jäseniä olivat muun muassa Italo Calvino ja Marcel Duchamp.

Juha T. Laine

Taidekokemuksen olemuksesta

Taidenäyttelyssä joutuu usein hämmennyksen valtaan. Katselija, etenkin harvoin näyttelyjä kierrellyt, ihmettelee jonkin teoksen kohdalla, mitä taiteilija oikein on tarkoittanut teosta luodessaan.

Veikko Karskela

Milloin lääkäri on valmis aloittamaan itsenäisen yksityispraktiikan?

Lääketieteen opiskelija valmistuu vähitellen kandidaatista eurolääkärivaiheen kautta itsenäisesti ammattiaan harjoittavaksi lääkäriksi. Kandidaatti voi aloittaa työkokemuksen kartuttamisen lääkärisijaisena terveyskeskuksissa ja sairaaloissa uuden 14.2.2008 voimaan tulleen asetuksen ohjeilla. Pätevyysvaatimuksia ja työnantajalta vaadittavia ohjausjärjestelyjä tiukennettiin aiemmasta.

Marjut Laurikka-Routti

Lääkäreistäkin on tullut ihmisiä

Mikko Kangas jätti Lääkäriliiton neuvottelupäällikön tehtävät helmikuun lopussa. Suomalaisen omalääkärijärjestelmän isä lähtee vapaalle hyvin mielin. 34 vuoteen lääkärinä mahtuu paljon raskasta, mutta mielekästä työtä. Nyt on aika nauttia.

Minna Seppä

Jaana Puhakka Uudenmaan aluepäälliköksi

Uudenmaan alueen perusterveydenhuollon aluepäälliköksi ja liiton järjestövaliokunnan jäseneksi on valittu Jaana Puhakka. Helsingin terveyskeskuksen Töölön asemalla työskentelevä 44-vuotias Puhakka on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri. Puhakka valittiin työnsä perusterveydenhuollossa jättäneen Mikko Valkosen tilalle.

Haittatapahtumiin puuttumalla satojen miljoonien säästöt

Haipro on terveydenhuollon haittatapahtumien raportointiin tarkoitettu uusi ohjelmisto, jota käyttää jo 40 terveydenhuollon yksikköä. Virheistä ja läheltä piti -tilanteista ilmoittamalla työprosesseja voidaan kehittää.

Minna Seppä