Syöpäpotilaat tarvitsevat enemmän työpaikan ja työterveyshuollon tukea

Selvitimme, kuinka paljon hyväennusteiseen syöpään sairastuneet henkilöt saivat tukea työpaikan eri toimijoilta ja kuinka tyytyväisiä he olivat siihen. Tutkimme myös, onko syöpätyypillä, syöpähoidoilla tai muilla taustatekijöillä yhteyttä eri lähteistä saatuun tai toivottuun tukeen ja onko eri toimijoilta saadun tuen määrässä tai toivotun tuen määrässä eroa.

Taina Taskila, Marja-Liisa Lindbohm, Rami Martikainen, Ulla-Sisko Lehto, Jari Hakanen, Päivi Hietanen

Laatukustannuslaskenta selvittää lääkärin työn ongelmia Lääkäri menettää työaikaansa laadun puutteen vuoksi

Tutkimuksen tavoitteena oli lääkärin työn menestyksekästä hoitamista haittaavien tekijöiden selvittäminen, laatukustannusten laskenta ja kehityskohteiden löytäminen. Laatukustannuslaskennalla tavoitellaan laaduttomuudesta johtuvien kustannusten tuomista näkyviksi, jolloin pystytään lisäämään motivaatiota laatutyön toteuttamiseen.

Tanja Kaarna, Markku Hupli, Ritva Kauppinen, Timo Kärri

Pamfletti psykologian ylivallasta

Ensin puhuttiin medikalisaatiosta, elämän lääketieteellistymisestä. Seuraava kritiikin kohde oli genetisaatio, elämän ilmiöiden palauttaminen geneettisiin selityksiin. Nyt kriittisen keskustelun aiheeksi on noussut yhteiskunnan ja elämän psykologisoituminen. Ilmiötä tarkastellaan Helsingin Sanomien tiedetoimittajan Marko Hamilon toimittamassa kirjassa Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa. Hamilo on toimittamisen lisäksi kirjoittanut suuren osan sen artikkeleista. Takakansiteksti lupaa teoksen olevan "ensimmäinen laajamittainen suomalaisista lähtökohdista kirjoitettu yhteiskunnan ylipsykologisoitumisen kritiikki".

Pekka Louhiala

Kulttuuria ja terveyssanomaa Saarijärveltä

Sanottakoon heti aluksi: maalaislääkäri Tapani Kiminkisen kirjaa oli mukava ja helppo lukea lomalla, vähän samanlaisessa järvimaisemassa kuin mistä kirjan kansikin on - arvatenkin Saarijärveltä, maalaislääkärin omalta reviiriltä, jossa hän toimii avohoitolääkärinä. Helppolukuisuutta ja mukaansatempaavuutta ylisti myös ei-lääkärilukija, jolle annoin kirjan second opinionia varten. Lukemista elävöittivät ilmeisesti vanhalla IBM:n pallokoneella (vielä maalaislääkärin aktiivikäytössä?!) tehdyt humoristiset luettelot sekä muutama maalaistohtorskan sarkastinen sarjakuvastrippi.

Timo Strandberg

Vilkaisu Hoitotyön karu todellisuus

Sairaanhoitajilla on - tai tulisi olla - kaikki ne ominaisuudet, jotka tekevät heistä lähes taruolentoja. He ovat luotettavia, huomaavaisia, empaattisia, nopeita, hyväntuulisia, kärsivällisiä ja yhteistyökykyisiä. Tämä oli kirjoittajan mielikuva sairaanhoitajasta koulutuksen alkuvaiheessa. Todellisuus osoittautui karummaksi. Sairaalalaitos oli byrokraattisen jäykkä, esimiesvaltainen ja vanhanaikainen. Työhön perehdyttäminen oli puutteellista tai olematonta. Työvuorolistoissa ei otettu huomioon yksilöllisiä toivomuksia työajoista. Näitä vääjäämättä tulee erilaisissa elämäntilanteissa. Sijaisruletti pyyhki pois ansaitut lomapäivät. Hoitajilla teetettiin töitä, jotka kuuluisivat muille ammattiryhmille; esim. kopioiden ottamiseen, potilaiden kuljetukseen, oksennusten siivoamiseen ja liinavaatevaraston täydentämiseen ei vaadita sairaanhoitajan koulutusta. Surkean palkan lisäksi hoitajien alimitoitus varsinkin raskashoitoisilla osastoilla lisää työn kuormittavuutta ja vaarantaa potilasturvallisuuden.

Maira Palosuo

Lääkäriliiton strategia yksityissektorille

Lääkäriliiton hallituksen asettama yksityissektorin strategiatyöryhmä on päättänyt lähes vuoden kestäneen työnsä. Yksityissektori on muuttunut, ja Lääkäriliitonkin on aika miettiä tarkemmin toimintaansa yksityissektorin lääkärien edunvalvonnassa. Yksityissektorilla toimivien lääkärien määrä on kasvanut ja samalla heidän toimintaympäristönsä on muuttunut. Yksityissektorista on tullut merkittävä osa terveyspalvelujärjestelmää. Julkinen sektori ei pysty yksin vastaamaan terveyden- ja sairaanhoidon haasteisiin. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä tarvitaan.

Marjut Laurikka-Routti

Miksi vain osa kaulavaltimon ahtaumista aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä?

Aivojen paikallisesta hapenpuutteesta johtuva halvausoire, aivoverenkiertohäiriö, on toiseksi yleisin kuolemansyy maailmassa. Sen tärkeimpiä aiheuttajia on valtimonkovettumistaudin aiheuttama ahtauma kaulavaltimossa. Jos potilaalla todetaan vahva-asteinen (> 70 %) oireinen kaulavaltimoahtauma, paras ehkäisevä hoito on ahtauman kirurginen poisto.

Krista Nuotio

Ravinnon ja unen pituuden yhteys mielialaan

Ravinnolla on tiedetty olevan vaikutuksia mielialaan, mutta johdonmukaisia tutkimuksia aiheesta on julkaistu vain vähän. Ravinnon vaikutukset terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn ovat olleet lisääntyneen kiinnostuksen kohteena viime vuosina. Tämä väitöskirjatutkimus perustuu syövänehkäisytutkimuksen (SETTI) ja bipolaarikaksostutkimuksen aineistoihin.

Reeta Rintamäki

Piilevän infektion merkkiaineet päivystyspotilailla

Sairaalan päivystysvastaanotolle lähetetyllä äkillisesti sairaalla potilaalla sairauden yleinen syy on infektio. Useimmiten infektio ja fokus pystytään toteamaan sairaalaan tullessa ja antibioottilääkehoito parantaa taudin. Toisilla potilailla äkillisen sairauden syy ei selviä ensimmäisen vuorokauden aikana eikä piilevän infektion mahdollisuutta pystytä sulkemaan pois. Erityisesti sepsiksen varmistuminen saattaa viivästyä, jos infektiofokusta ei tulovaiheessa löydy ja veriviljelyn tulosta joudutaan odottamaan useita päiviä. Näiden potilaiden tunnistaminen varhaisvaiheessa esimerkiksi verestä mitattavien tulehduksen merkkiaineiden perusteella auttaisi tehostamaan hoitotoimenpiteitä ja kohdentamaan uusia, kalliita tulehdusvasteeseen vaikuttavia lääkehoitoja.

Hannele Aalto

Kaljuuntuminen yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin

Kaljuuntumisen yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin on ollut tiedossa jo pitkään. Erityisesti varhaisessa iässä alkava ja nopeasti etenevä hiustenlähtö on ennustanut sepelvaltimotautia miehillä. Vaikka kaljuuntumisen ajatellaan olevan enemmänkin miehille ominaista, myös naisten kaljuuntuminen on varsin yleistä. Kaljuuntuminen, erityisesti yhdistyneenä vatsakkuuteen, on merkki suurentuneesta aikuistyypin diabetekseen tai verenpaine- ja sepelvaltimotautiin sairastumisen riskistä.

Päivi Hirsso