Syöpäjärjestöt: Tupakka-askin hinta viiteen euroon

Suomen Syöpäyhdistys esittää tupakkatuotteiden verotuksen lisäämistä siten, että tupakka-askin hinnaksi tulisi keskimäärin viisi euroa. Lisäksi yhdistys toivoo, että tupakan verotusta ja hintaa tulisi tarkistaa vähintään kahden vuoden välein.

Terveyskeskuslääkärin täydennyskoulutus jää vähiin

Lääkärien täydennyskoulutuksessa on isoja eroja. Vähiten koulutusta saavat erikoistumattomat terveyskeskuslääkärit, eniten kirurgit. Terveyskeskuslääkärien tilanne huolestuttaa. Mistä apu?

Miia Soininen

Positiivinen ilmapiiri suojaa koululaista uupumukselta

Mitä enemmän opettajat kannustavat ja ovat oikeudenmukaisia, sitä vähemmän oppilaat uupuvat. Näin toteaa professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Hän on tutkinut Stakesin kouluterveysaineiston pohjalta peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaita ja lukion 1. ja 2. luokalla olevia opiskelijoita. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus jatkuu siihen saakka, kunnes koululaiset siirtyvät työelämään.

Ulla Toikkanen

HUS tarjoaa työntekijöilleen sairaan lapsen hoitoapua

HUS:n työntekijät voivat lapsen sairastuessa tätä nykyä valita, jäädäkö itse kotiin hoitamaan sairastunutta lasta vai ottaako kotiin työnantajan tarjoaman lastenhoitajan. HUS on ottanut käyttöön sairaan lapsen hoitopalvelun, joka tuo lapsenhoitajan kotiin enintään neljäksi päiväksi kaitsemaan pikku potilasta.

Essi Kähkönen

Parkinson-dementia sai omat diagnostiset kriteerit

Dementia on Parkinson-potilailla kuusi kertaa yleisempi kuin normaaaliväestössä. Kun sairauden toteamisesta on kulunut 15 vuotta, sen esiintyvyys on lähes 80 %. Parkinson-potilaan kognitiiviset oireet jäävät kuitenkin usein huomaamatta perustaudille yleisen hitauden ja jähmeyden vuoksi.

Jaana Suhonen

Seminoomaan seurannasta uutta näyttöä

Kivessyöpä on 20-35-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Noin puolet kaikista kivessyövistä on puhtaita seminoomia. Suurin osa seminoomista todetaan paikallisina (ST I). Paikallisen seminooman ennuste on erinomainen, viiden vuoden seurannan jälkeen potilaista on elossa yli 99 %. Para-aorttaalisten imusolmukkeiden postoperatiivista sädehoitoa on pidetty paikallisen seminooman standardihoitona. Sädehoitoon liittyy pitkäaikaishaittoja. Nykytiedon mukaan pelkkä seuranta tai karboplatiinihoito tuottaa yhtä hyvän hoitotuloksen vähemmillä pitkäaikaishaitoilla. Jos potilaalle valitaan pelkkä seurantalinja, pitäisi seurannassa havaita taudin uusiutuminen. Kasvainmerkkiaineista ei ole seminoomapotilailla apua, taudin uusiutuminen non-seminoomana on erittäin harvinaista.

Sirkku Jyrkkiö

Lisäävätkö liikenteen saasteet sepelvaltimotautimuutoksia?

Useissa tutkimuksissa on osoitettu hienojakoisen kaupunkipölyn lisäävän sepelvaltimotautitapahtumia. Ruhrin alueella mitattiin lähes 4 500 keski-ikäisen henkilön sepelvaltimokalkkien määrää tietokonekerroskuvauksella. Laajojen kardiologisten selvittelyjen ohella selviteltiin henkilöiden asuinpaikka suhteessa vilkkaisiin liikenneväyliin. Osoittautui, että moottoriteiden läheisyys lisäsi lineaarisesti sepelvaltimoiden kalkkeutumista ja aivan vieressä asuvien (etäisyys alle 50 metriä) henkilöiden sepelvaltimoissa oli 63 % enemmän kalkkia kuin vertailuryhmällä (etäisyys yli 200 metriä). Muut vaaratekijät oli huomioitu tutkimuksessa.

Juhani Airaksinen

Alkoholipitoinen käsihuuhde iholle saippuapesua hellävaraisempi

Isopropanoli- tai etanolipitoisia käsihuuhteita käytetään yleisesti potilastyössä. Kliinisissä tutkimuksissa isopropanolin on osoitettu ärsyttävän ihoa vähemmän kuin vesi-saippuapesun. Myös ihon fysiologisia toimintoja, kuten veden haihtumista (transepidermal water loss, TEWL), voidaan mitata ja tutkia, mikä vaikutus iholle levitettävillä aineilla on ihon suojakerrokseen, ärtyneisyyteen ja veden haihtumiseen.

Sirkku Peltonen

Hidastavatko beetasalpaajatkin sepelvaltimotaudin etenemistä?

Kalifornialaiset tutkijat analysoivat 4 satunnaistettua sepelvaltimoiden intravaskulaariseen ultraääneen perustunutta tutkimusta, joihin osallistui yli 1 500 sepelvaltimotautipotilasta. Seuranta-aika oli 1,5-2 vuotta. Valtimoplakin kasvu oli merkittävästi hitaampaa niillä 1 154 potilaalla, jotka käyttivät seuranta-aikana beetasalpaajia, vaikka tunnetut sekoittavat tekijät huomioitiin. Kyseessä on satunnaistamaton post hoc -analyysi, jonka tuloksiin on suhtauduttava suurin varauksin, vaikka samansuuntaisia tuloksia on saatu kaulavaltimon ultraäänitutkimuksistakin. Rahoitusta kontrolloituihin tutkimuksiin tuskin löytyy lääketeollisuuden puolelta.

Juhani Airaksinen

Lyhyt raskaus näkyy masennuksena vielä 60-vuotiaanakin

Alhainen syntymäpaino on sydän- ja verisuonisairauksien sekä masennuksen riskitekijä. Mm. suomalaistutkijat ovat todenneet, että alhaisen syntymäpainon ohella myös lyhyt raskausaika on aivoinfarktin ja verenpainetaudin riskitekijä. Nyt suomalaistutkijat halusivat selvittää raskauden keston ja 60 vuoden iässä esiintyvän masentuneisuuden välistä yhteyttä. Tätä varten he kävivät läpi 1 371:n vuosina 1934-1944 syntyneen synnytystiedot. Mukaan otettiin tapaukset, joiden raskausaika vaihteli 259:n ja 294 päivän välillä. Tutkittavien masennusoireet mitattiin 61,5 ja 63,5 vuoden iässä. Kävikin ilmi, että mitä lyhyempi raskausaika oli, sitä enemmän tutkittavat raportoivat masennusoireita; yhden raskauspäivän lyhenemä merkitsi 0,8-0,9 %:n lisäystä masennusoireissa. Yhteys oli vielä suurempi, jos kriteerinä oli masentuneisuus molempina ajankohtina ja säilyi, kun sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Alhaisella syntymäpainolla, pituudella tai pään ympärysmitalla ei ollut yhteyttä masentuneisuuteen, kun sukupuoli ja raskauden kesto oli otettu huomioon. Tosin korkeintaan 2,5 kg:n painoisena syntyneillä oli muita enemmän masentuneisuutta.

Raimo K. R. Salokangas