77851 osumaa

Lievien sepelvaltimoahtaumien stenttauksesta ei ole hyötyä

Lievää sepelvaltimotautia diagnosoidaan aikaisempaa enemmän mm. tietokonekerroskuvausten avulla. Tästä potilasjoukosta löytyy yhä useammin ahtaumistaan huolestuneita potilaita, jotka haluaisivat ahtaumiaan hoidettavan joko ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jo vanhastaan tiedetään, ettei "ennaltaehkäisevällä" ohitusleikkauksella ole sijaa tässä indikaatiossa. Sen sijaan hauraiden ahtaumien tai plakkien "vahvistaminen" varjoainekuvauksen yhteydessä stenteillä saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, ovathan lievät sepelvaltimoahtaumat tukkeutuessaan vaarallisempia kuin tiukat ahtaumat, ja niiden ennalta arvaamaton tulppautuminen onkin yleisin äkkikuoleman ja ison sydäninfarktin aiheuttaja.

Juhani Airaksinen

Seleenilisä saattaa altistaa tyypin 2 diabetekselle

Nutritional Prevention of Cancer -tutkimuksessa selvitettiin seleenilisän (200 µg/päivässä) pitkäaikaisvaikutusta tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuteen. 1 202 amerikkalaista otettiin alunperin seleenitutkimukseen sen jälkeen, kun he olivat sairastaneet muun ihosyövän kuin melanooman. He olivat kotoisin asuinalueilta, joissa seleenin saanti oli vähäistä. Lähtötilanteessa kukaan ei sairastanut tyypin 2 diabetesta. Henkilöt satunnaistettiin joko seleeni- tai lumeryhmään ja keskimäärin 7,7 seurantavuoden jälkeen selvitettiin diabeteksen ilmaantuvuutta. Hypoteesinä oli, että seleeniryhmässä olisi vähemmän diabetesta. Tulos oli kuitenkin päinvastainen, diabetes kehittyi 58:lle henkilölle seleeni- ja 39 henkilölle lumeryhmästä (ilmaantuvuus 12,6 tapausta 1 000 henkilövuotta kohti vs 8,4 tapausta 1 000 henkilövuotta kohti, riskisuhde 1,55). Diabetesriski oli suurin niillä, joilla lähtötilanteessa oli korkein plasman seleenipitoisuus. Tutkijat toteavat, että seleenilisä ei näytä suojaavan tyypin 2 diabetekselta, vaan saattaa lisätä riskiä sairastua siihen.

Camilla Schalin-Jäntti

Leningradin piiritys kaataa yhä miehiä

Leningradin piirityksen aikana syyskuusta 1941 tammikuuhun 1944 kaupunkilaiset altistuivat äärimmäiselle nälälle, kylmyydelle ja psyykkiselle stressille. Nyt venäläiset ja ruotsalaiset tutkijat analysoivat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja kuolleisuutta kaupunkilaisten joukossa. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko jokin ikä erityisen haavoittava ja olisiko sukupuolten välillä eroja. Tutkimuksen aineistossa oli 3 901 vuosina 1916-1935 syntynyttä miestä, jotka osallistuivat vuosina 1975-77 tehtyyn sydän- ja verisuonitautitutkimukseen Leningradissa, sekä vastaavan naisille tehdyn tutkimuksena aineisto, 1 429 vuosina 1910-1940 syntynyttä naista. Tutkituista miehistä 36 % ja naisista 42 % oli asunut Leningradissa lapsena piirityksen ajan. Aiemmin oli havaittu, että piirityksestä selvinneiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen on suurentunut.

Katariina Korkeila

Kaikki osapuolet hyötyvät potilaspalautteen käsittelystä

Nostin lierihattuani täällä savolaisen koiranputkiviidakon laidassa HYKS:n korvaklinikan hoitoväelle luettuani artikkelin Potilaspalautteen säännöllinen käsittely mahdollistaa virheistä oppimisen (SLL 23/2007, s. 2290-2). Yhdyn tutkijoiden havaintoihin. Vain yhteen kohtaan tekee mieli heittää kysymys. Ovatko tämän päivän potilaat tietävämpiä kuin ennen? Nettitietoineen he voivat olla vaativampia, mutta uskallan väittää, että ainakin maalaispotilaat aikoinaan olivat eläimiä hoitaessaan oppineet elämän realismia.

Anja Virkkunen

HPV-vaccinets "solicited general symptoms"

Jorma Paavonen et al. (1) beskriver sina resultat i en studie där ett HPV-vaccins effektivitet analyseras hos 9 258 kvinnor i åldrarna 15-25 år. Som kontrollgrupp fungerar 9 267 kvinnor i samma åldrar - dessa kvinnor fick hepatit A vaccin. I diskussionsdelen av sin text förekommer beskrivningen "solicited general symptoms" som var vanligare i den vaccinerade gruppen än i kontrollgruppen. Vilka är de? En viktig diskussion om HPV-vaccinets oönskade effekter pågår bl.a. i BMJ (2) och i den svenska Läkartidningen (3,4). I sitt svar till mitt inlägg (4) konstaterar Milerad (5) att rapporterna om HPV-vaccinets risker har fått karaktären av "hajpade nonsenslarm". Milerad, medicinsk chefredaktör i Läkartidningen, kommenterar inte de av Hopkins Tanne (2) beskrivna (baserar sig på en rapport av Judicial Watch i USA) 1 637 ogynsamma reaktionerna efter vaccineringen. Intressant är att en så vederhäftig tidskrift som BMJ publicerar detta "hajpade nonsenslarm."

Elias Rubinstein

Sydäninfarktit vähenevät - entä hoidon tarve?

Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten tärkein yksittäinen kuolinsyy. Se kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmää tarkasteltiin sitten hoitoaikojen ja toimenpiteiden määrää tai lääkekustannuksia. Nykyiset äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen kriteerit julkaistiin vuonna 2003. Tauti voi ilmetä kroonisena oireistona, äkkikuolemana tai äkillisenä sepelvaltimotautikohtauksena (1). Ehkäisyn kannalta voidaan puhua laajemmin valtimotaudista (2).

Hannu Vanhanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030