Budjetin alijäämä uhkaa Kainuun lähipalveluja

Talousahdinko ja terveysasemien lääkäripula rapauttavat Kainuun lähipalveluja. Talouden alijäämästä kärsivä maakunta säästää vastaanotoista niillä terveysasemilla, joille ei muutenkaan ole saatu pysyviä lääkäreitä.

Anne Seppänen

Miljoonalle suomalaiselle vapaus valita leikkaushoitopaikkansa

Miljoona suomalaista voi pian valita entistä vapaammin, mihin sairaalaan haluaa kiireettömään leikkaushoitoon. Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan piirien asukkaat voivat lokakuusta lähtien valita vapaasti, mihin alueen julkisista sairaaloista haluavat kiireettömään leikkaushoitoon.

Suvi Sariola

Järjestöjen palvelutuotanto koetaan myönteiseksi Jyväskylässä

Kunnat ja järjestöt ovat kehittäneet uusia palvelutuotantomalleja Jyväskylän seudulla: on perustettu muun muassa ikääntymisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan GeroCenter-säätiö, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö.

Ulla Toikkanen

Hoitotakuu takkuilee terveyskeskuksissa

Henkilöstöpula vaikeuttaa hoitotakuun toteuttamista terveyskeskuksissa. Moniin terveyskeskuksiin on nyt vaikeampi saada puhelimitse yhteyttä kuin viime vuoden keväällä. Ongelmat ovat tuttuja: terveyskeskuksen puhelin ruuhkautuu ajoittain aamuisin ja varsinkin maanantaiaamut ovat tukkoisia.

Suvi Sariola

Epidermaalisen kasvutekijäreseptorin estäjistä hypomagnesemiaa

Epidermaalisen kasvutekijäreseptorin estäjät (epidermal-growth-factor receptor inhibitors, EGFR-estäjät) ovat monoklonaalisia vasta-aineita, joita käytetään suolistosyövän hoitoon. Niiden käyttöä muiden syöpien hoidossa tutkitaan aktiivisesti. Tämän lääkeryhmän lääkkeistä setuksimabi, matuzumabi ja panitumumabi ovat joko kliinisessä käytössä tai kliinisissä tutkimuksissa käytettäviä lääkeaineita.

Sirkku Jyrkkiö

Perfenatsiinin voittokulku jatkuu

Toisen polven neurolepteja pidetään skitsofrenian positiivisten oireiden hoidossa yhtä tehokkaina kuin perinteisiä neurolepteja, mutta negatiivisten oireiden ja kognitiivisten häiriöiden hoidossa niitä parempina. CATIE-tutkimus on tähän mennessä osoittanut, että perinteistä neuroleptiä, perfenatsiinia, saaneet potilaat pysyivät hoidossa yhtä pitkään ja heidän elämänlaatunsa oli yhtä hyvä, mutta heidän hoitonsa oli taloudellisesti edullisempaa kuin toisen polven lääkkeitä saaneilla. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan neurokognitiivisten muutosten yhteyttä neuroleptilääkitykseen. Kahden ja kuuden kuukauden kohdalla potilaiden neurokognitiivinen suorituskyky oli hieman parantunut, mutta lääkkeiden (olantsapiini, perfentsiini, ketiapiini, risperidoni, tsiprasidoni) kesken ei ollut merkitsevää eroa. Sen sijaan 18 kuukauden kohdalla perfenatsiinia saavien potilaiden neurokognitiivinen suoriutuminen oli parempi kuin olantsapiinia tai risperidonia saaneilla. Saatu tulos poikkeaa aiemmista tuloksista ja sitä voidaan pitää käänteentekevänä. Aiemmissa tutkimuksissa vertailulääkkeenä on käytetty suuria haloperidoliannoksia, ja voimakas dopaminerginen salpaus on saattanut ehkä johtaa jopa neurokognitiivisen suorituskyvyn taantumiseen. Sen sijaan potilaat, jotka saavat perfenatsiinia kohtuullisena annoksena (CATIE tutkimuksessa 8-32 mg/pv), pärjäävät ehkä jopa paremmin kuin toisen polven lääkkeitä saavat. Erityisesti tutkijat painottavat lääkkeen annostelun tärkeyttä. Neuroleptilääkityksessä tulee pyrkiä pienimpään tehokkaaseen päiväannokseen, jolloin myös lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset ovat vähäisimmät ja potilaiden hoitomyöntyvyys parempi.

Raimo K. R. Salokangas

Helikobakteeristakin allergian estäjäksi

Allergian lisääntymistä länsimaissa on selitetty hygieniahypoteesilla. Jos altistus jää pois, immuunipuolustuksen on arveltu harhautuvan allergian suuntaan. Helikobakteeri on yksi meitä länsimaalaisiakin ihan viime aikoihin asti kolonisoineista mikrobeista. Voisiko sen häätyminen edistää allergioita? Ajatus ei ole ihan uusi, sillä Timo Kosusen joukkueen tutkimuksissa todettiin jo muinoin kiinnostava yhteys IgE-pitoisuuksien ja helikovasta-aineiden välillä.

Heikki Arvilommi

Miten vähentää pallolaajennuspotilaan riskejä yleiskirurgian yhteydessä?

Vaikea sepelvaltimotauti aiheuttaa usein ongelmia suurten yleiskirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Stabiilin potilaan leikkausriskiä ei pystytä yleensä pienentämään profylaktisen ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen avulla, joten ylimääräiset sepelvaltimotaudin vaikeusasteen leikkausta edeltävät selvittelyt ja invasiiviset hoidot ovat turhia. Verkkoputkien asentamisen jälkeen yleiskirurgiaan liittyy varsin suuri stenttitromboosin vaara silloin, kun potilailta lopetetaan ASA- ja klopidogreelilääkityksiä. Ennenaikainen lääketauko leikkauksen ajaksi helpottaisi luonnollisesti kirurgin työskentelyä, mutta lisää yleensä potilaan kokonaisriskiä kohtuuttomasti. Jos pallolaajennukseen tulevan potilaan tiedetään lähikuukausina joutuvan yleiskirurgiseen toimenpiteeseen, interventiokardiologit pyrkivät nykyään välttämään lääkeverkkoputkien käyttöä. Joissakin tapauksissa paras vaihtoehto on pelkkä vanhanaikainen pallolaajennus, jolloin tehokkaan antitromboottisen hoidon tarve on lyhyempi ja leikkaus voidaan tehdä aikaisemmin. Elektiiviset leikkaukset pyritään tekemään vasta sitten, kun stenttien arvioidaan endotelisoituneen.

Juhani Airaksinen

Probiootti hävittää vankomysiiniresistenssin

Vankomysiiniresistenssin siirtyminen esimerkiksi stafylokokkeihin on väijynyt uhkana jo pitkään. Resistenssigeenejä kantavista enterokokeista käytetään lyhennettä VRE. Enterokokit ovat näppäriä siirtämään geenejään muihin mikrobeihin. Siksi tervetulleita ovat kaikki keinot, joilla VRE-kantajuutta voitaisiin vähentää.

Heikki Arvilommi

CURB65 edelleen hyvä malli keuhkokuumeen ennusteen arvioinnissa

Britanniassa arvioitiin keuhkokuumeen vakavuuden ja ennusteen määrittämiseen sopivia malleja vertailemalla CURB65:n, SIRS:n ja SEWS:n soveltuvuutta. CURB65 koostuu neljästä arvioinnista ja yhdestä laboratoriotestistä. Mukana oli 419:n avosyntyistä keuhkokuumetta sairastaneen tiedot. Osoittautui, että CURB65 ja hieman yksinkertaisempi CRB65 olivat varsin hyviä kuolleisuuden mittareita; etuna oli niin ikään helppous. Kirjoittajat toteavat, että C(U)RB65:ttä ei tulisi ainakaan kokonaan korvata monimutkaisimmilla ja tehohoidosta johdetuilla indikaattoreilla.

Hannu Puolijoki