NICE:n arviot adalimu-, rituksi- ja natalitsumabista valmistuivat

Britannian NICE on saanut valmiiksi arvionsa adalimumabin (Humira, Abbott), rituksimabin (Mabthera, Roche) ja natalitsumabin (Tysabri, Biogen Idec) hyödyistä, haitoista ja kustannuksista. Rituksimabi hyväksyttiin nyt vakavan aktiivisen reuman ja adalimumabi aktiivisen ja progressiivisen psoriaattisen artriitin hoitoon. Natalitsumabia suositeltiin nopeasti etenevän, aaltoilevan ja vakavan MS-taudin hoitoon. Hoidoille asetettiin myös muita kriteerejä, jotka ovat luettavissa mm. BMJ:n verkkosivuilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko diabeetikko turvassa yliopistosairaalassakaan? - tapauksen ratkaisu

37-vuotias naislääkäri oli ravintolaruokailun jälkeen sairastunut rajuun gastroenteriittiin, johon liittyi sekä oksentelua että runsasta vesiripulia. Hänellä oli ollut insuliinihoitoinen tyypin 1 diabetes jo 20 vuotta ilman komplikaatioita, lievää taustaretinopatiaa lukuun ottamatta. Rajussa oksetus- ja ripulitaudissa hänen yleiskuntonsa heikkeni muutamassa tunnissa.

Raili Kauppinen, Ritva Kauppinen-Mäkelin, Kirsi Skogberg, Markku Kuusi

Toisesta silmästä meni näkö - potilas tuli lääkäriin viiden päivän kuluttua Olisiko sisätautilääkärin konsultaatio sittenkin tarvittu kiireellisenä?

Noin 60-vuotias nainen meni töissä tupakalle, hieraisi silmäänsä ja huomasi, ettei näe sillä mitään. Viiden päivän kuluttua työkaverit suostuttelivat naisen terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle. Kokenut yleislääkäri vilkaisi silmänpohjaan ja kirjoitti saman tien lähetteen erikoissairaanhoidon päivystykseen. Esitietoihin ei tullut montaa riviä, sillä potilas oli tarvinnut lääkäriä viimeksi yli 20 vuotta sitten. Koko tuon ajan hän oli tupakoinut askin päivässä. Verenpainetta oli mitattu silloin tällöin, ja joskus se oli ollut korkea. Terveyskeskuksen päivystyksessä verenpainetta ei ehditty mitata.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Yliopiston kolmas tehtävä

Osmo Soininvaara ilmaisi toukokuussa Suomen Kuvalehdessä ihmetyksensä siitä, että yhteiskunnallista päätöksentekoa ei sosiaalialalla ohjaa tutkimus, vaan mielipiteet riittävät päätöksenteon pohjaksi. Tähän ihmetykseen voi yhtyä ja kysyä, miksi psykologisella tutkimustiedolla ylipäätään on niin vähän käyttöä ihmisen kasvuun ja kehityksen vaikuttavissa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Miten raskaan ortopedisen traumanhoidon porrastusta pitäisi kehittää

Vaikeiden ortopedisten traumojen hoidon alueellista porrastamista tulee arvioida uudestaan. Suomen Traumatologiyhdistys halusi kartoittaa suomalaisten keskussairaaloiden sekä aluesairaaloiden kirurgian ja ortopedian vastuulääkärien näkemyksiä raskaan ortopedisen traumatologian hoidon järjestämisestä.

Lauri Handolin, Jan Lindahl, Martti Lakovaara, Kimmo Vihtonen, Ari Leppäniemi

Kirurgian työnjako parantaa hoitotuloksia Yleiset linjaukset ja päivystysjärjestelyt

Suomessa kirurgisen hoidon saatavuudessa ja hoidon tuloksissa on merkittäviä alueellisia ja sairaalakohtaisia eroja. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella edellyttämät järjestelyt viidellä erityissairaanhoidon vastuualueella ovat toteutumatta.

Mauri Lepäntalo, Ari Leppäniemi, Timo Raatikainen, Ulla-Stina Salminen, Helena Isoniemi, Ilari Airo, Markku Alanen, Maarit Heikkinen, Tatu Juvonen, Outi Kaarela, Ulla Keränen, Tuula Kiviluoto, Heikki Kröger, Jorma Ryhänen, Eero Wuokko

Tietosiru ihon alla - kuinka hoito sujuisi

Implantoitava siru pystyy jo tuottamaan, tallentamaan ja välittämään hoidossa tarvittavaa tietoa ja huolehtimaan jopa lääkkeen annostelusta. Siihen liittyy kuitenkin eettisiä riskejä.

Tapani Viio

Yksi kansa, kaksi maailmaa

Vuoden 2006 Finlandia-palkinnon saanut Kjell Westö (s. 1961) haastaa kirjallaan Missä kuljimme kerran kansallisiksi ikoneiksi muodostuneet Väinön Linnan (1920-1992) teokset debattiin kansakunnan historiasta. Ilmestyessään Tuntematon sotilas aiheutti kritiikkiä kansankuvauksen brutalisoinnista, Suomen pelastaneet sankarisotilaat kiroilivat, purnasivat ja joivat viinaa sopimattomalla tavalla. Kansa tietysti rakastui kirjaan ja siitä myöhemmin tehtyyn elokuvaan. Pohjantähti-trilogian valmistuttua reilut kymmenen vuotta myöhemmin Väinö Linna sai osakseen suitsutusta kansakunnan yhdistäjänä ja kansalaissodan haavojen umpeuttajana. Uudella vuosituhannella Kjell Westö kommentoi osin samoja aikoja ja aiheita täysin erilaisesta näkökulmasta, mutta samalla inhimillisyydellä; historiaa käydään läpi ketään varsinaisesti tuomitsematta.

Juha T. Laine

Jatkuva päivystys

Toissa viikonloppuna lauantai-iltana gastrokirurgikollegani kutsuttiin vapaalta työpaikalleen keskussairaalaan tekemään hätätöinä kaksi vuotogastroskopiaa. Hän teki neljä tuntia töitä teholla endoskopiaryhmän kanssa ja sai potilaat hoidettua. Myöhemmin samana iltana kotonaan hän mietti, että voisiko juoda saunaoluen vai pitäisikö samojen potilaiden vuoksi olla edelleen hälytysvalmiudessa. Minulle soitettiin viime lauantaina kymmenen jälkeen illalla täysin vastaavasta syystä. Mutta onneksi olin silloin vielä saunassa ja huomasin vasta sunnuntaiaamuna tällaisen puhelun tulleen. Hätätyöstä saa tietenkin oman korvauksen, mutta keskussairaalapiirille tällainen hätätyö tulee huomattavasti halvemmaksi kuin potilaan lähettäminen eteenpäin esimerkiksi yliopistolliseen keskussairaalaan. Päivystykset erikoissairaanhoidossakin pitää järjestää siten, että yhdenkään päivystyspisteen hoidonlaatu ei ole hätätyön varassa.

Antti Tamminen

Yksityissektorin muutos haastaa liiton edunvalvonnan Timo Kaukonen aloittaa työt neuvottelupäällikkönä mielenkiintoiseen aikaan

Timo Kaukonen, 42, aloitti Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikkönä 14. elokuuta. Hän ei olisi voinut tulla mielenkiintoisempaan aikaan.

Minna Seppä