Dialyysipotilaiden ennuste on parantunut viime vuosina

Dialyysihoitoa vaativan munuaissairauden ilmaantuvuus kasvoi huomattavasti 1990-luvulla sekä Suomessa että muissa teollisuusmaissa. Ilmaantuvuus on Suomessa Euroopan pienimpiä eikä siinä ole suuria eroja yliopistosairaalapiirien kesken. 2000-luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana (noin 500 potilasta vuodessa, 95 potilasta/1 miljoona asukasta). Myös muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa ilmaantuvuuden kasvu on hidastunut viime vuosina (1).

Patrik Finne, Carola Grönhagen-Riska

Infektio-ongelmat pitkäaikaishoitolaitoksissa

Ihon hyvä perushoito on oleellinen osa ihoinfektioiden torjuntaa. Huolellisella diagnostiikalla pyritään määrittämään onko kyseessä antibioottihoitoa vaativa ihoinfektio vai muuta hoitoa vaativa ihottuma. Erikoispoliklinikan konsultaatio on aiheellinen, kun diagnoosi on epäselvä tai kun hoitovaste ei ole hyvä.

Maarit Wuorela, Päivi Ojanen, Eeva Vainio

Milloin ruoansulatuskanavan tähystys on syytä toistaa?

Gastroskopiaa ja kolonoskopiaa käytetään ensisijaisena tutkimuksena potilaan hälyttävien ylä- tai alavatsaoireiden selvittämiseksi. Tavallisimmin tähystystutkimus tehdään toiminnallisten vatsavaivojen vuoksi, vaikka niiden löydökset ovat useimmiten normaaleja.

Markku Heikkinen, Seppo Niemelä

Inhaloitavat kortikosteroidit, lisämunuaislama ja kasvu

Suuret glukokortikoidiannokset suun kautta tai parenteraalisesti pitkäaikaisesti käytettyinä lamaavat lisämunuaiskuorta, mutta myös inhaloitavat kortikosteroidit voivat isoina annoksina johtaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaan ja kasvuhäiriöön.

Harri Niinikoski, Timo Vanto, Kirsti Näntö-Salonen, Erika Isolauri

Natalitsumabi - uusin lääke aaltomaisen MS-taudin hoitoon

Natalitsumabia käytetään aktiivisen, aaltomaisen MS-taudin toissijaisena lääkehoitona, mikäli beetainterferoni tai glatirameeriasetaatti osoittautuvat tehottomiksi, tai jos tavanomaiset immunomodulantit aiheuttavat vaikeita haittavaikutuksia.

Irina Elovaara, Tuula Pirttilä, Markus Färkkilä, Juha-Pekka Erälinna

Deltametriinillä käsitelty suojaverkko malarian ehkäisyyn

Malarian ehkäisyyn on kehitetty uusi tehokas ase, deltametriinillä käsitelty PermaNet-suojaverkko. Malariahyttyset tappava käsittely kestää 4-5 vuotta ja yli 20 pesukertaa, mutta käsitelty verkko maksaa noin 5 dollaria.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimuksien rekisteröintivaatimus laajenee

Johtavat lääketieteelliset lehdet ovat vaatineet vuodesta 2005 lähtien, että julkaistaviksi aiotut kliiniset tutkimukset tulee ilmoittaa tietyt kriteerit täyttävään rekisteriin. Johtavaksi rekisteriksi nousi www.ClinicalTrials.gov, johon huhtikuuhun 2007 mennessä oli rekisteröity 40 000 tutkimusta. Päätoimittajat ovat nyt laajentaneet rekisteröintivaatimuksen myös hyvin varhaisiin alustaviin kliinisiin testeihin, joita ovat esimerkiksi farmakokineettiset tai toksikologiset tutkimukset. Siten myös vaiheen 1 tutkimukset tulee rekisteröidä. Tulokset on raportoitava noin 500 sanan lyhennelmänä, mikä ei estä tuloksien julkaisemista tiedelehdissä artikkelina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lumirakoksibi turvatarkastukseen Kanadassa

Lumirakoksibin turvallisuus tutkitaan nyt uudelleen Kanadassa, jossa lääke on ollut käytössä nivelrikon hoitoon lähes vuoden ajan. Enimmäisannokseksi on määrätty 100 mg vuorokaudessa. Lääkkeen vasta-aiheina ovat olleet maksasairaudet.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Piraattilääketakavarikoissa huima kasvu

Piraattilääkkeiden takavarikkojen määrä on nelinkertaistunut Euroopassa vuodesta 2005 vuoteen 2006. Vuonna 2006 tehtiin 497 takavarikkoa, ja takavarikoituja tuotteita oli 2,7 miljoonaa. Intia oli yleisin piraattilääkkeiden lähdemaa ennen Yhdistyneitä Arabiemiirikuntia ja Kiinaa. Noin 80 % piraattilääkkeistä tuli näistä maista. Raportissa katsotaan, että Intiaan on syntynyt jopa piraattituotteita valmistava teollisuus. Lisääntyvä internetin käyttö tavaroiden tilaamisessa vaikeuttaa lähdemaan selvittelyä, sillä toimitukset kulkevat välikäsien kautta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Botuliinitoksiinista haittoja kosmeettisessa käytössä

Tanskan ja Ranskan lääkeviranomaiset varoittavat, että paikallisesti mm. kasvojen ryppyjen hoitoon käytetyt botuliinitoksiini-injektiot voivat johtaa mm. nielemis- ja puhevaikeuksiin. Kasvojen ihosta aine voi kulkeutua kaulan lihaksiin, mistä voi seurata lihastoimintojen heikkoutta ja lihasvelttoutta. Nielemishäiriö voi aiheuttaa mm. inhalaatiopneumonian, johon potilaita on menehtynyt. Yhteensä tietoon on tullut noin 600 tapausta, joissa botuliinitoksiini on levinnyt pistoskohtaa ympäröiviin lihaksiin, ja noin puolet tapauksista on ollut vakavia. Botuliinitoksiini on hyväksytty lihasdystoniaan ja spastisuuteen sekä kainaloiden liikahikoiluun. Suomessa markkinoilla olevia Botox (Allergan) ja Dysport (Ipsen) -valmisteita ei ole hyväksytty kosmeettiseen käyttöön. Tanskan viranomainen uumoilee, että botuliinitoksiinivalmisteita käytetään hyväksyttyjen käyttöaiheiden lisäksi mm. kosmeettisiin tarkoituksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä