Kliinisten luokitusten peruskunnostusta ei voi enää siirtää

Hoitava lääkäri on Suomessa 1960-luvun lopusta lähtien merkinnyt potilaan hoidon syynä olevan diagnoosin sairaaloiden hallinnollisiin asiakirjoihin (1). Kansainvälisen tautiluokituksen nykyversio ICD-10 mahdollistaa varsin yksityiskohtaisen tautien, sairauksien tai tilojen kuvaamisen. Lääketieteellinen diagnoosi voidaan usein kuvata myös oireiden ja niiden syiden yhdistelmänä valitsemalla erikseen syy- ja oirekoodit. Näin voidaan lisätä kuvauksen tarkkuutta, mutta toisaalta eri luokittelija voi koodata saman diagnoosin eri tavoin.

Esa-Matti Tolppanen

Pekka Lanton toimien tutkinta edennyt syyteharkintaan Joroisten tapaukset uhkaavat vanhentua

Joroisten terveyskeskuksen entisen johtavan lääkärin Pekka Lanton toimia koskeva esitutkinta on valmistunut. Juttu on jo mennyt kihlakunnansyyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjänvirastossa pitää kiirettä, sillä virkarikos- ja pahoinpitelysyytteet vanhenevat viidessä vuodessa. Kaksi tapausta on jo ehtinyt vanhentua käsittelyn viipyessä pitkään muun muassa TEO:ssa.

Ulla Järvi

Suomalaisten enemmistö kaipaa Kela-korvauksiin korotusta

77 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että lakisääteistä sairausvakuutusta tulisi kehittää siten, että yksityislääkärikäyntien korvaustasoa nostettaisiin nykyistä korkeammaksi. Enemmistö olisi valmis maksamaan verojakin enemmän tämän vuoksi.

Ulla Järvi

Muut matkustajat haastoivat tuberkuloosia sairastaneen lentomatkustajan oikeuteen

Muut matkustajat ovat haastaneet oikeuteen lääkeresistenttiä tuberkuloosia sairastaneen yhdysvaltalaisen Andrew Speakerin. Hän oli lentänyt viime toukokuussa häämatkalleen Atlantasta Pariisiin, vaikka hänen sairautensa oli diagnosoitu ja häntä oli kielletty lentämästä. Paluumatkan Speaker teki Prahasta Montrealiin.

Ulla Toikkanen

Lääkäriliiton Markku Kojo: Kunta-alan neuvotteluissa odotetaan Tehyn päänavausta

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat käynnistyneet tällä viikolla. Lääkäriliiton edunvalvontajohtajan Markku Kojon mukaan neuvottelujen eteneminen riippuu käytännössä siitä, milloin Tehy ilmoittaa palkankorotustavoitteensa.

Suvi Sariola

Kuntaliiton Voipio-Pulkki: Täydennyskoulutuksen esteitä selvitettävä työpaikalla

Kuntaliiton hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki perää tarkempaa tietoa terveyskeskuslääkärien osallistumisesta täydennyskoulutukseen. Lääkärikyselyn 2006 yhteydessä ilmeni, että vähiten täydennyskoulutusta saavat erikoistumattomat terveyskeskuslääkärit.

Suvi Sariola

Naisilla enemmän aivohalvauksia keski-iässä

Laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin aivohalvauksen yleisyyttä ja riskitekijöitä 35-64-vuotiaiden amerikkalaisten joukossa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 1999-2004 ja lopullinen analyysi tehtiin 15 309 potilaan aineistosta. Seuranta-aikana aivohalvaukseen sairastui tutkituista 4 %, heistä 51 % miehiä ja 49 % naisia. Todennäköisyys saada aivohalvaus oli 45-54-vuotiailla naisilla merkittävästi suurempi (OR 2,39) kuin miehillä. Aivohalvauksen itsenäisiä riskitekijöitä naisilla olivat sepelvaltimotauti ja vyötärönympärysmitta. Hormonikorvaushoidon ei todettu olevan riskitekijä. Koko aineistossa naisilla esiintyi enemmän koholla olevaa verenpainetta ja kolesterolia kuin miehillä. Naissukupuoleen liittyy aivoinfarktiriskiin vaikuttavia vaaratekijöitä, kuten raskaus, hormonikorvaushoito ja migreeni, mutta ne eivät yksinään selitä naisten lisääntynyttä aivohalvausriskiä. Naisten yli kaksinkertainen aivohalvausriski korreloi tässä tutkimuksessa selvästi vaskulaarisiin vaaratekijöihin. Aivoverenkiertohäiriöiden primaaripreventio kannattaa aloittaa varhain ja kohdistaa myös nuoriin naisiin.

Jaana Suhonen

Hoidon teho näkyy sepelvaltimokuolleisuudessa

Sepelvaltimotautikuolleisuus on lähes puolittunut Yhdysvalloissa vuosien 1980 ja 2000 välillä. IMPACT-tilastomallin mukaan 47 % kuolleisuuden laskusta selittyi tehostuneella hoidolla, ennen kaikkea sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan entistä paremmalla hoidolla sekä sekundaaripreventiolla. Vaaratekijöiden - kolesterolin, verenpaineen ja tupakoinnin - muutokset positiiviseen suuntaan selittivät 44 % ennusteen paranemisesta. Diabeteksen ja ylipainon lisääntyminen lisäsivät puolestaan kuolleisuutta 18 %. Suomessa riskitekijämuutosten vaikutus ennusteen paranemiseen on ollut selvästi hoidon kehityksen vaikutusta suurempi.

Juhani Airaksinen

Progesteronihoito vähentää keskossynnytyksiä

Keskosuus on tärkein vastasyntyneen kuoleman ja vammautumisen syy. Merkittävät keskosuuden ongelmat liittyvät alle 34-viikkoisiin raskauksiin. Yhdysvalloissa 12 % synnytyksistä tapahtuu ennenaikaisesti. Suomessa 5-7 % lapsista syntyy ennen 37. raskausviikon loppua. Tehokasta ehkäisevää hoitoa tilanteeseen ei ole.

Pertti Kirkinen

Eturauhassyövän sädehoidon annosta voi lisätä

Uusi sädehoitotekniikka mahdollistaa yhä suurempien sädeannosten antamisen rajatulle alueelle. Aiemmin on jo osoitettu, että sädeannoksen suurentaminen hyödyttää ainakin osaa eturauhassyöpäpotilaista. Brittien nyt julkaisema 843 potilaan satunnaistettu tutkimus antaa arvokasta lisätietoa eturauhassyövän sädehoidosta. Kaikki potilaat saivat 3-6 kk kestäneen hormonaalisen neoadjuvanttihoidon. Puolella potilaista sädeannos oli 64 Gy ja puolella 74 Gy. Viiden vuoden seurannan jälkeen biokemiallisia uusiutumia (PSA kääntyy nousuun) oli enemmän pienen sädeannoksen ryhmässä (71 % vs. 60 %). Suuremman annoksen ryhmässä taudin kliininen uusiutuminen oli jonkin verran vähäisempää seuranta-aikana, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Riskikerroin taudin kliiniseen etenemiseen oli 0,69 ja taudin paikalliseen etenemiseen 0,65 ja etäpesäkkeisen taudin ilmenemiseen 0,74. Myöhäisiä peräsuolen haittaoireita oli enemmän suurimman annoksen ryhmässä, sen sijaan virtsaoireita oli molemmissa ryhmissä yhtä paljon. Annoksen kasvattamisen hyöty näkyi kaikissa riskiryhmissä.

Sirkku Jyrkkiö