Voiko olla mielipiteitä ilman keskustelua?

Nykyään puhumme avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä enemmän kuin aikaisemmin. Siitä puhe mistä puute? Liittyessämme Euroopan unioniin eräs tärkeä tavoitteemme oli lisätä unionin avoimuutta ja vähentää sen turhaa salailua ja byrokratiaa. Jakob Söderman teki EU:n ensimmäisenä oikeusasiamiehenä hyvää työtä hallintokoneiston peittelyn ja salamyhkäisyyden vähentämiseksi, jotta kansalaisten mahdollisuudet saada tietoja ja ymmärtää heitä koskevia asioita helpottuisi. Kansalaisläheisyyttä ja avoimuutta tarvitaankin, jotta ihmiset voisivat kokea unionin asiat omikseen, tärkeiksi ja heitä koskeviksi.

Claes Andersson

Työikäisen väestön elintapojen muutokset Ylipaino on yleistynyt ja alkoholin kulutus kasvanut

Elintavoilla on keskeinen merkitys kansantautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Elintavoilla on merkittävä osuus sosioekonomisten terveyserojen synnyssä, ja ne liittyvät myös terveyden alue-eroihin.

Satu Helakorpi, Antti Uutela, Pekka Puska

Uusia keinoja väkivallan ehkäisyyn ja hallintaan terveydenhuollossa

Terveydenhuoltoalan ammattiryhmillä on muita suurempi riski joutua kokemaan työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.

Seija Miettinen, Seija Taattola, Marja Lappalainen, Ritva Pietarinen-Lyytinen, Kaisa Haatainen, Krista Jokiniemi, Johannes Lehtonen

Muistelmia neurofysiologian kehityksestä

Heikki Lang on maamme ensimmäinen kliinisen neurofysiologian professori, joka nyt emerituksena on koonnut muistelmia neurofysiologian kehityksestä Suomessa. Jäljet alkavat Institutum Physiologicumista Helsingin Siltavuorelta, jossa suomalaisen aivofysiologian tutkimuksen maailmanmaineelle loivat pohjan Robert Tigerstedt, Yrjö Reenpää, Alvar Wilska sekä monet muut. Kliinisen neurofysiologian perustutkimuksemme arvostusta kuvaa Ragnar Granitin Nobelin palkinto, jonka hän sai Suomessa tekemästään elektroretinografian tutkimuksesta, ja professori Riitta Harin nimittäminen Yhdysvaltojen Kansallisen Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi magnetoenkefalografian tutkimuksensa ansioista.

Ville Jäntti

Uusi kirja lapsiperheille

Tuskin maailmassa on toista yhtä tiedonjanoista ryhmää kuin pienten lasten vanhemmat, erityisesti esikoisen syntymän jälkeen. Jokainen äiti ja isä pohtii jossakin vaiheessa, onko lapsen kehitys normaalia. Kuuluuko sen nyt tehdä noin? Meneekö se rikki, kun se itkee? Tätä loputonta tiedonjanoa tyydyttämään on Duodecimilta ilmestynyt uutuus, Lapsiperheen oma kirja - terveys syntymästä kouluikään. Esipuheessa kirjoittaja, Elina Hermanson, kolmen lapsen äiti ja lastentautien erikoislääkäri, kertoo "koonneensa kirjan, jollaista olisi itse kaivannut nuorena vanhempana".

Silja Kosola

Onks tietoo?

Viime keväänä käräjäoikeus piti tiedonkulun ongelmaa lieventävänä asianhaarana tuomitessaan päivystäjän kuolemantuottamuksesta. Oikeus ei puinut syitä, miksi tietokatkokset ovat mahdollisia, eikä vaatinut syyllisten päitä vadille, eikä edes halunnut käynnistää keskustelua tai toimia vastaisen varalle. Miksi teknologiayhteiskunnaksi itseään kutsuvassa maassa hyväksytään tiedonkuluttomuus?

Tinja Lääveri

Lääkäriliitto maan arvostetuin ammattijärjestö Toiminnan tunnetuksi tekemisessä riittää vielä töitä

Suomen Lääkäriliitto kuuluu lajinsa parhaimmistoon. Liitto sai tuoreessa Ammattiliitot 2007 -kyselyssä parhaat pisteet sekä yleistä arvostusta että toiminnan vahvuuksia mitattaessa. Liiton toimintaa tuntee sen sijaan vajaa kolmannes suomalaisista.

Minna Seppä

Yötyö stressaa niin paperimiestä kuin lääkäriäkin Lääkäriliiton seminaarissa pohditaan, kuinka valvomisen haitat saataisiin kuriin

Niin terveydenhuollossa, prosessiteollisuudessa kuin liikenteessäkin paiskitaan töitä öisin. Toimenkuvat ovat erilaisia, mutta murheet suurelta osin yhteisiä: valvomisesta aiheutuvat terveyshaitat eivät katso ammattinimikettä. Myös työn laatu laskee, kun lamppu palaa pikkutunneille.

Minna Seppä

Äidin herkkyys vauvan viesteille - pysyvyys ja riskitekijät

Äidin ja vauvan välisen varhaisen vuorovaikutuksen on todettu ennustavan lapsen myöhempää kehitystä ja hyvinvointia. Jotta tuki ja hoito voidaan suunnata oikein, apua tarvitsevat äidit lapsineen on pystyttävä tunnistamaan. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin äidin herkkyyttä vauvan viesteille, äidin ja vauvan välisen vuorovaikutustavan pysyvyyttä ja vaikutusta lapsen kehitykseen sekä siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi kartoitettiin, tunnistivatko lastenneuvolan terveydenhoitajat äiti-lapsivuorovaikutukseen liittyvät huolet. Väitöskirja koostuu kolmesta seuranta-aineistosta: vauvahavainnointi-, lastenneuvola- ja kielenkehitysaineistosta.

Kaarina Kemppinen

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikututkimus tehostaa aivoinfarktin hoitoa

Ruokatorven kautta tehtävällä sydämen kaikututkimuksella voidaan paljastaa aivoinfarktin sydänperäisiä syitä ja tehostaa hoitoa. Nykykäsityksen mukaan 15-40 % aivoinfarkteista on sydänperäisiä. Aivoinfarktien osuus aivohalvauksista on Suomessa noin 70 %. Aivohalvaus on yleisin aikuisiän vammaisuuden aiheuttaja kehittyneissä maissa.

Marjatta Strandberg