Ranska rahoittaa terveydenhuoltoa lääkepakkausmaksulla

Jokaisesta Ranskassa ostetusta lääkepakkauksesta on maksettava vuoden 2008 alusta lähtien puolen euron lisämaksu. Tällä omavastuuksi (franchise) kutsutulla maksulla rahoitetaan Alzheimerin taudin ja syöpien tutkimusta, hoitoa ja diagnosointia sekä ikääntyvien hoitoa. Ranskan julkinen terveydenhoito sekä lääke- ja hoitokorvausjärjestelmät ovat rahoituskriisissä ja presidentti Nicolas Sarkozy haluaa potilaiden kantavan suuremman vastuun hoidostaan. Puolen euron lisämaksu kerätään myös jokaisesta terveydenhuollon palveluksesta, kuten diagnostisesta testistä, fysioterapiasta ja ambulanssi- tai muusta sairaankuljetuksesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketeollisuuden hyväntekeväisyyttä vaaditaan avoimeksi

Public Citizen, Oxfam ja Essential Action sekä muut kansainväliset ja kansalliset kuluttajajärjestöt vaativat lääketeollisuuden hyväntekeväisyysrahoitusta avoimeksi. Mm. koulutukseen ja lahjoituksiin suunnattuja varoja väitetään käytetyn vaikuttamaan julkisen terveydenhuollon toimintaan ja päätöksentekoon, lääkkeiden määräämiseen ja piilomainontaan teollisuuden etujen mukaisesti. Julkinen terveydenhuolto törmää toistuvasti lääketeollisuuden kanssa liittoutuneisiin painostusryhmiin ilman, että ryhmän siteitä rahoittajaan paljastetaan. Lääketeollisuuden kansainvälinen kattojärjestö (IFPMA) torjuu syytteet ja vaatii vuorostaan vastapuolelta avoimuutta rahoitukseensa. Eurooppalainen lääketeollisuusyhdistys (EFPIA) sitä vastoin valmistelee jo ohjeistoa teollisuuden ja potilasjärjestöjen avoimemmasta kanssakäymisestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Menopaussin oireisiin hormonisumute

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt estradiolia sisältävän ihosumutteen (Evamist, KV Pharmaceutical/Vivus) lievittämään menopaussiin liittyviä vasomotorisia oireita, kuten ihon punoitusta ja yöhikoilua. Sumute kilpailee mm. tablettien, geelien ja laastarien kanssa. Sumute kuivuu iholta nopeasti, hormoniannos on pienempi kuin tableteista imeytyvä ja samalla haittavaikutuksien odotetaan olevan tabletteja vähäisempiä. Myyntilupaa tullaan hakemaan myös EU-maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ome- ja esomepratsolin sydänhaitat selvittelyssä

Kanadan ja Yhdysvaltojen lääkeviranomaiset ovat saaneet AstraZenecalta alustavat analyysit kahdesta tutkimuksesta, joissa pitkäaikainen omepratsolin (Prilosec) tai esomepratsolin (Nexium) käyttö näytti lisäävän sydänkohtauksien, sydämen vajaatoiminnan ja äkillisten sydänkuolemien vaaraa. Tutkimuksissa verrattiin omepratsoli- ja esomepratsolihoitoja kirurgiseen hoitoon vaikeaa gastroesofagiaalista refluksitautia sairastavilla potilailla. Lisätutkimuksissa vastaavaa kardiovaskulaaristen haittojen riskin lisääntymistä ei ole havaittu. Alustavat havainnot saattoivat johtua mm. siitä, että lääkkeillä hoidettiin iäkkäämpiä potilaita kuin kirurgisesti. FDA ei pidä hoitokäytäntöjen muuttamista aiheellisena, mutta se jatkaa tutkimuksien analyysejä ja tiedottaa lopullisista tuloksista kolmen kuukauden kuluessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Jäähtynyt mies

Ohikulkija havaitsi aamulla klo 5.22, että ojassa tien vierellä makasi mies. Paikalle hälytetyn ambulanssin ensihoitajat totesivat noin 40-vuotiaan miehen tajuttomaksi. Syke oli n. 30/min ja hengitys pinnallista ja harvaa. Kylmettyneeltä vaikuttanut mies nostettiin ambulanssiin ja hänelle avattiin suoniyhteys. Kesken kuljetuksen sydämen rytmi muuttui asystoleksi klo 5.58, jolloin pysähdyttiin, ensihoitajat intuboivat potilaan ja aloittivat elvytyksen. Sydän käynnistyi hetkeksi, mutta pysähtyi pian uudestaan. Tämä toistui kahdesti, jolloin potilas päätettiin kuljettaa sairaalaan elvyttäen. Keskussairaalaan saavuttiin klo 6.50.

Tom Silfvast

Työniloa!

Lapsena hankin kouluvuoden aluksi uuden koululaukun ja penaalin. Kesäloman jälkeen oli mukava palata kouluun. Luokkatovereita oli ehtinyt lomalla jo kaivata, eikä uusien asioiden oppiminen tuntunut raskaalta vaan kiinnostavalta. Aikuisenakin olisi hyvä palata kesäloman jälkeen levänneenä ja innostuneena töihin. Töissä pitää lisäksi viihtyä paljon pidempään kuin koulussa. Voimia pitää löytää yli 40 vuoden työuraan. Jaksaminen on muutakin kuin burn outin estämistä. Töistä pitää mielestäni saada iloa, edes välillä.

Minerva Krohn

Syöpäpotilaat tarvitsevat enemmän työpaikan ja työterveyshuollon tukea

Selvitimme, kuinka paljon hyväennusteiseen syöpään sairastuneet henkilöt saivat tukea työpaikan eri toimijoilta ja kuinka tyytyväisiä he olivat siihen. Tutkimme myös, onko syöpätyypillä, syöpähoidoilla tai muilla taustatekijöillä yhteyttä eri lähteistä saatuun tai toivottuun tukeen ja onko eri toimijoilta saadun tuen määrässä tai toivotun tuen määrässä eroa.

Taina Taskila, Marja-Liisa Lindbohm, Rami Martikainen, Ulla-Sisko Lehto, Jari Hakanen, Päivi Hietanen

Laatukustannuslaskenta selvittää lääkärin työn ongelmia Lääkäri menettää työaikaansa laadun puutteen vuoksi

Tutkimuksen tavoitteena oli lääkärin työn menestyksekästä hoitamista haittaavien tekijöiden selvittäminen, laatukustannusten laskenta ja kehityskohteiden löytäminen. Laatukustannuslaskennalla tavoitellaan laaduttomuudesta johtuvien kustannusten tuomista näkyviksi, jolloin pystytään lisäämään motivaatiota laatutyön toteuttamiseen.

Tanja Kaarna, Markku Hupli, Ritva Kauppinen, Timo Kärri

Pamfletti psykologian ylivallasta

Ensin puhuttiin medikalisaatiosta, elämän lääketieteellistymisestä. Seuraava kritiikin kohde oli genetisaatio, elämän ilmiöiden palauttaminen geneettisiin selityksiin. Nyt kriittisen keskustelun aiheeksi on noussut yhteiskunnan ja elämän psykologisoituminen. Ilmiötä tarkastellaan Helsingin Sanomien tiedetoimittajan Marko Hamilon toimittamassa kirjassa Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa. Hamilo on toimittamisen lisäksi kirjoittanut suuren osan sen artikkeleista. Takakansiteksti lupaa teoksen olevan "ensimmäinen laajamittainen suomalaisista lähtökohdista kirjoitettu yhteiskunnan ylipsykologisoitumisen kritiikki".

Pekka Louhiala

Kulttuuria ja terveyssanomaa Saarijärveltä

Sanottakoon heti aluksi: maalaislääkäri Tapani Kiminkisen kirjaa oli mukava ja helppo lukea lomalla, vähän samanlaisessa järvimaisemassa kuin mistä kirjan kansikin on - arvatenkin Saarijärveltä, maalaislääkärin omalta reviiriltä, jossa hän toimii avohoitolääkärinä. Helppolukuisuutta ja mukaansatempaavuutta ylisti myös ei-lääkärilukija, jolle annoin kirjan second opinionia varten. Lukemista elävöittivät ilmeisesti vanhalla IBM:n pallokoneella (vielä maalaislääkärin aktiivikäytössä?!) tehdyt humoristiset luettelot sekä muutama maalaistohtorskan sarkastinen sarjakuvastrippi.

Timo Strandberg