Parkinson-dementia sai omat diagnostiset kriteerit

Dementia on Parkinson-potilailla kuusi kertaa yleisempi kuin normaaaliväestössä. Kun sairauden toteamisesta on kulunut 15 vuotta, sen esiintyvyys on lähes 80 %. Parkinson-potilaan kognitiiviset oireet jäävät kuitenkin usein huomaamatta perustaudille yleisen hitauden ja jähmeyden vuoksi.

Jaana Suhonen

Seminoomaan seurannasta uutta näyttöä

Kivessyöpä on 20-35-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Noin puolet kaikista kivessyövistä on puhtaita seminoomia. Suurin osa seminoomista todetaan paikallisina (ST I). Paikallisen seminooman ennuste on erinomainen, viiden vuoden seurannan jälkeen potilaista on elossa yli 99 %. Para-aorttaalisten imusolmukkeiden postoperatiivista sädehoitoa on pidetty paikallisen seminooman standardihoitona. Sädehoitoon liittyy pitkäaikaishaittoja. Nykytiedon mukaan pelkkä seuranta tai karboplatiinihoito tuottaa yhtä hyvän hoitotuloksen vähemmillä pitkäaikaishaitoilla. Jos potilaalle valitaan pelkkä seurantalinja, pitäisi seurannassa havaita taudin uusiutuminen. Kasvainmerkkiaineista ei ole seminoomapotilailla apua, taudin uusiutuminen non-seminoomana on erittäin harvinaista.

Sirkku Jyrkkiö

Lisäävätkö liikenteen saasteet sepelvaltimotautimuutoksia?

Useissa tutkimuksissa on osoitettu hienojakoisen kaupunkipölyn lisäävän sepelvaltimotautitapahtumia. Ruhrin alueella mitattiin lähes 4 500 keski-ikäisen henkilön sepelvaltimokalkkien määrää tietokonekerroskuvauksella. Laajojen kardiologisten selvittelyjen ohella selviteltiin henkilöiden asuinpaikka suhteessa vilkkaisiin liikenneväyliin. Osoittautui, että moottoriteiden läheisyys lisäsi lineaarisesti sepelvaltimoiden kalkkeutumista ja aivan vieressä asuvien (etäisyys alle 50 metriä) henkilöiden sepelvaltimoissa oli 63 % enemmän kalkkia kuin vertailuryhmällä (etäisyys yli 200 metriä). Muut vaaratekijät oli huomioitu tutkimuksessa.

Juhani Airaksinen

Alkoholipitoinen käsihuuhde iholle saippuapesua hellävaraisempi

Isopropanoli- tai etanolipitoisia käsihuuhteita käytetään yleisesti potilastyössä. Kliinisissä tutkimuksissa isopropanolin on osoitettu ärsyttävän ihoa vähemmän kuin vesi-saippuapesun. Myös ihon fysiologisia toimintoja, kuten veden haihtumista (transepidermal water loss, TEWL), voidaan mitata ja tutkia, mikä vaikutus iholle levitettävillä aineilla on ihon suojakerrokseen, ärtyneisyyteen ja veden haihtumiseen.

Sirkku Peltonen

Hidastavatko beetasalpaajatkin sepelvaltimotaudin etenemistä?

Kalifornialaiset tutkijat analysoivat 4 satunnaistettua sepelvaltimoiden intravaskulaariseen ultraääneen perustunutta tutkimusta, joihin osallistui yli 1 500 sepelvaltimotautipotilasta. Seuranta-aika oli 1,5-2 vuotta. Valtimoplakin kasvu oli merkittävästi hitaampaa niillä 1 154 potilaalla, jotka käyttivät seuranta-aikana beetasalpaajia, vaikka tunnetut sekoittavat tekijät huomioitiin. Kyseessä on satunnaistamaton post hoc -analyysi, jonka tuloksiin on suhtauduttava suurin varauksin, vaikka samansuuntaisia tuloksia on saatu kaulavaltimon ultraäänitutkimuksistakin. Rahoitusta kontrolloituihin tutkimuksiin tuskin löytyy lääketeollisuuden puolelta.

Juhani Airaksinen

Lyhyt raskaus näkyy masennuksena vielä 60-vuotiaanakin

Alhainen syntymäpaino on sydän- ja verisuonisairauksien sekä masennuksen riskitekijä. Mm. suomalaistutkijat ovat todenneet, että alhaisen syntymäpainon ohella myös lyhyt raskausaika on aivoinfarktin ja verenpainetaudin riskitekijä. Nyt suomalaistutkijat halusivat selvittää raskauden keston ja 60 vuoden iässä esiintyvän masentuneisuuden välistä yhteyttä. Tätä varten he kävivät läpi 1 371:n vuosina 1934-1944 syntyneen synnytystiedot. Mukaan otettiin tapaukset, joiden raskausaika vaihteli 259:n ja 294 päivän välillä. Tutkittavien masennusoireet mitattiin 61,5 ja 63,5 vuoden iässä. Kävikin ilmi, että mitä lyhyempi raskausaika oli, sitä enemmän tutkittavat raportoivat masennusoireita; yhden raskauspäivän lyhenemä merkitsi 0,8-0,9 %:n lisäystä masennusoireissa. Yhteys oli vielä suurempi, jos kriteerinä oli masentuneisuus molempina ajankohtina ja säilyi, kun sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Alhaisella syntymäpainolla, pituudella tai pään ympärysmitalla ei ollut yhteyttä masentuneisuuteen, kun sukupuoli ja raskauden kesto oli otettu huomioon. Tosin korkeintaan 2,5 kg:n painoisena syntyneillä oli muita enemmän masentuneisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Voidaanko syövän hoidon haasteet ratkaista rahalla?

Annals of Oncology -lehdessä keväällä julkaistussa raportissa (1) seurattiin syöpään sairastuneita potilaita 25 maassa ja verrattiin potilaiden selviytymistä siihen, miten nopeasti ja missä määrin maassa on otettu käyttöön uusia syöpälääkkeitä. Raportin viesti oli, että mitä nopeammin uudet lääkkeet tulevat maassa käyttöön, sitä paremmat syövän hoitotulokset ovat. Johtopäätös oli, että uusien lääkkeiden käyttöönottoprosessia pitää nopeuttaa. Raportin kirjoittajien mukaan lääkkeiden tehon ja kustannuksien arviointiin käytetään nykyään liikaa aikaa. Raportti on lääketeollisuuden rahoittama ja johtopäätökset vaikuttavat suosivan teollisuuden ja kärsimättömien suursijoittajien intressejä.

Sirkku Jyrkkiö, Raija Asola

Moniko meistä sairastuu elämänsä aikana psykoosiin?

Todellisuudentajun vakava häiriintyminen, psykoosi, on haaste lääkärille, mutta mielisairauden puhkeamista pelkäävälle ihmiselle se on todellinen uhka. Oman käyttäytymisen hallinnan menettäminen, "hulluksi tuleminen", ja siitä aiheutuva altistuminen tahdosta riippumattomaan "pakkohoitoon" ovat ihmisen peruspelkoja. Asiallisen tiedon merkitys onkin keskeistä irrationaalisuuden hallinnassa. On tärkeä tietää, miten yleisiä erilaiset psykoosit ovat.

Jouko Lönnqvist

Vanhusten Clostridium difficile -infektiot ovat lisääntyneet

Monissa maissa Clostridium difficile -infektioiden esiintyvyys on lisääntynyt, taudinkuva vaikeutunut ja kuolleisuus noussut. Suomen C. difficile -tilanteesta on vähän tietoa.

Outi Lyytikäinen, Heli Turunen, Marja Rasinperä, Eija Könönen, Risto Vuento, Ilmo Keskimäki

Onko kolesterolilääkitys tarpeellinen ja turvallinen vanhuksille?

Ikä on voimakas sydän- ja aivoverisuonitaudin riskitekijä. Suomessa yli puolet kaikista aivohalvauksista ja lähes puolet sydäninfarkteista sattuu yli 75-vuotiaille.

Aapo Lehtonen