Tippuriongelma näkyy Suomessakin

Tippurin aiheuttaja, gonokokki, voi hyvin ja lisääntyy. Se on sopeutuvainen ja näyttää kehittyvän nopeasti vastustuskykyiseksi uusille antibiooteille. Fluorokinilonitkin, jotka tarjosivat kätevän ja tehokkaan hoitovaihtoehdon, ovat yhä tehottomampia. Yhdysvaltojen viranomaiset ovatkin joutuneet luopumaan suosituksestaan, jonka mukaan fluorokinolonit, kuten siprofloksasiini ja levofloksasiini, ovat tippurin hoidon ensisijainen lääkeryhmä. Lähinnä Aasiasta levinnyt resistentti gonokokki on yleistynyt Atlantin takana tällä vuosituhannella 1-2 %:sta noin 15 %:iin. CDC suosittelee nyt tippuriin 3. polven kefalosporiinia, kuten keftriaksonia tai kefiksiimiä ja penisilliiniallergisille atsitromysiinia. Huoli tulevaisuudesta on syvä, koska resistenssin sekä kefalosporiineille että makrolideille voidaan odottaa kehittyvän nopeasti.

Heikki Arvilommi

Rasituksen laji näkyy COPD:n hoidon mittauksissa

Kanadassa selvitettiin COPD-potilaiden bronkodilatoivan lääkityksen vaikutusta eri rasitustesteillä saataviin tuloksiin. Mukana oli 14 COPD-potilasta ja lääkityksenä joko ipratropium 500 µg tai lumelääke. Vaikka lääkityksellä saatiinkin bronkodilataatiota FEV1-arvoon 0,18 litraa, kuuden minuutin kävelytestin tulokset eivät muuttuneet. Jos vauhti pyrittiin optimoimaan etukäteen määritellyksi, tulos nousi ipratropiumilla selvästi lumelääkkeeseen nähden. Pääkirjoituksessakin pohditaan asiaa: kuuden minuutin kävelytesti ilman nopeussäätöä ei liene optimaalinen lääkehoidon vasteen mittari, eikä polkupyörätestikään.

Hannu Puolijoki

Lääkkeen kardiovaskulaarisen turvallisuuden selvittämiseksi tarvitaan prospektiivisen tutkimuksen tulokset

Professori Hannele Yki-Järvinen käsittelee tässä lehdessä julkaistavassa lääketieteellisessä pääkirjoituksessa rosiglitatsonia ja sydäntä (Rosiglitatsoni ja sydän - mitä jää käteen? s. 2249-50). Vastineena Hannele Yki-Järviselle toteamme, että GSK on johdonmukaisesti toimittanut kaiken rosiglitatsonia koskevan tutkimustiedon Yhdysvaltojen ja muiden maiden lääkeviranomaisille. Kaikki GSK:n kliininen tutkimustieto on julkisesti saatavilla verkossa (1).

Harry Råstedt, Petteri Knudsen

Voiko lääkärien viransijaisuuksien ulkoistaminen jatkua enää kauaa?

Täyskiitos nimimerkille Julkisen pelikentän puolustaja - pitkästä aikaa rohkeaa ja vastuuntuntoista puhetta terveydenhuollon ohjaamisesta (SLL 22/2007, s. 2148). Voidaan todella kysyä, mitkä viranomaiset ja päättäjät ovat nukahtaneet, kun vastavalmistunut hoitaja edellyttää saavansa selvästi parempaa palkkaa kuin kokenut, häntä työssä opastava kollegansa, tai vielä lääkäriksi opiskelevan kandin työ voi olla työnantajalle selvästi kalliimpaa kuin kokeneen erikoislääkärin työ? Kenen logiikka voi hyväksyä, että kuntatyönantaja ostaa reppufirmalta palvelun isoon hintaan, mutta kuntatyönantajan itsensä pitää vastata ostamansa palvelun laadusta? Tätähän ihan häpeilemättä edellytetään silloin, kun reppufirman työn tulee suorittamaan lääketieteen kandidaatti. Pahinta on, että kaikki osapuolet - kandit, työnantaja, reppufirmat ja jopa toimintaa valvova sosiaali- ja terveysministeriö - näyttävät pitävän asiaa ihan oikeana ja itsestään selvänä.

Pertti Kirkinen

Kuntoutuksella on kysyntää - onko tarjonta kunnossa?

Hyvin järjestetylle kuntoutukselle on kysyntää. Kuntoutus on väestön toiminta- ja työkykyä parantava työkalu ja antaa sairastuneelle ihmiselle voimavaroja elämänsä hallinnan tunteeseen. Suomen väestön ikääntyminen on EU-maiden nopeimpia seuraavien 20 vuoden aikana. Työvoima on vanhempaa kuin koskaan aikaisemmin ja työikäisten määrä vähenee vuoden 2010 jälkeen. Työvoimapula koskettaa tulevaisuudessa kouriintuntuvasti eri alueita ja toimialoja.

Timo Pohjolainen

Rosiglitatsoni ja sydän - mitä jää käteen?

Tyypin 2 diabeetikon sydäninfarktiriski on yhtä suuri kuin jo infarktin sairastaneen ei-diabeetikon (1). Lisääntynyt riski johtuu ainakin osaksi insuliiniresistenssiin liittyvistä ilmiöistä: omenalihavuudesta, diabeettisesta dyslipidemiasta, kohonneesta verenpaineesta, hyperglykemiasta (2). Lääkehoidon tärkein tavoite tyypin 2 diabeteksessa on sydän- ja verisuonitautiriskin vähentäminen.

Hannele Yki-Järvinen

Steriloinnit vähenevät Suomessa

Lähtökohdat ja menetelmät

Mika Gissler, Hanna Westerberg, Tiina Sevón, Annukka Ritvanen

Fibroottinen dysplasia

Fibroottinen dysplasia on luuston hyvänlaatuinen kehityshäiriö. Primaarihäiriö on osteoblastisolulinjassa, taudin etiologia on liitetty GNAS1-geenin aktivoivaan mutaatioon.

Camilla Schalin-Jäntti, Margit Vikki, Outi Mäkitie

Hoitamattoman psykoosin kesto ja sen yhteys skitsofrenian ennusteeseen

Skitsofrenian ennuste vaihtelee, mutta sitä pidetään usein huonona. Skitsofrenian taudinkulkua ei ole helppo ennakoida.

Matti Penttilä, Erika Lauronen, Matti Isohanni

Millainen on hyvä ammatillinen kuntoutussuunnitelma

Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat työikäiseen väestöön kohdistuvat kuntoutustoimenpiteet, jotka parantavat vajaakuntoisten työkykyisyyttä ja työelämään kiinnittymistä.

Heikki Suoyrjö