Rokotetarjonnan ja todellisen tarpeen vaikea yhtälö
Suomi oli pitkään maa, jossa rokotukset olivat ikään kuin valtion lahja kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapset olivat ensisijainen tarvitsijaryhmä, mutta myös esimerkiksi puolustusvoimien alokkaita on rokotettu vuodesta toiseen suuremmitta poikkeuksitta. Eikä ihorikkeen tarvinnut olla kummoinen, kun ensiapua seurasi tehosterokotus jäykkäkouristusta vastaan osana haavanhoitoa. Kansalaisia kehotettiin voimistamaan polio- ja kurkkumätäsuojansa kymmenen vuoden välein, ja jos maata uhkasi epidemia, väestö riensi joukkorokotuksiin perusteita kyselemättä, koska lääkintäviranomaiset niin suosittelivat. Kotoperäinen tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on saatu ainakin toistaiseksi hävitetyiksi virusyhdistelmärokotteen (MPR) ansiosta, kuten sittemmin myös hemofilustaudit (Hib-rokote).