Lääkäri ottaa riskin asettaessaan kierukan synnytyksen jälkitarkastuksessa

Kierukan asettaja on luonnollisesti keskeisessä asemassa ehkäisimen joutuessa vatsaonteloon. Koulutus, oikea asennustekniikka ja kokemus vähentävät tämän komplikaation esiintyvyyttä.

Pentti K. Heinonen

Rokotetarjonnan ja todellisen tarpeen vaikea yhtälö

Suomi oli pitkään maa, jossa rokotukset olivat ikään kuin valtion lahja kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapset olivat ensisijainen tarvitsijaryhmä, mutta myös esimerkiksi puolustusvoimien alokkaita on rokotettu vuodesta toiseen suuremmitta poikkeuksitta. Eikä ihorikkeen tarvinnut olla kummoinen, kun ensiapua seurasi tehosterokotus jäykkäkouristusta vastaan osana haavanhoitoa. Kansalaisia kehotettiin voimistamaan polio- ja kurkkumätäsuojansa kymmenen vuoden välein, ja jos maata uhkasi epidemia, väestö riensi joukkorokotuksiin perusteita kyselemättä, koska lääkintäviranomaiset niin suosittelivat. Kotoperäinen tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on saatu ainakin toistaiseksi hävitetyiksi virusyhdistelmärokotteen (MPR) ansiosta, kuten sittemmin myös hemofilustaudit (Hib-rokote).

Heikki Peltola

Mitä lääkärin tulee tietää työolosuhteista

Padovan yliopiston professori Bernardini Ramazzini esitti vuonna 1713 teoksessaan De morbis artificum (työntekijöiden sairauksista) (1), että lääkäri ei voi asettaa oikeata diagnoosia ilman tietoa potilaan työolosuhteista. Hän toimi jo tuolloin kuin nykyajan työterveyslääkäri, kävi työpaikoilla ja kirjasi havaintoja. Työympäristön lisäksi myös erilaiset sosiaaliset tekijät saivat hänen huomionsa.

Jukka Uitti, Riitta Sauni

Sappikivien synty: riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Yli 80 % sappikivistä on kolesterolikiviä.

Anna-Liisa Karvonen

Eturauhassyövän aktiiviseuranta on tutkimuksellista

Eturauhassyövän ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti mutta kuolleisuus siihen on pysynyt ennallaan.

Antti Rannikko, Mirja Ruutu

Lääketieteen kirjallisuustietokannat ja tiedonhaku

Lääketieteen tieto on nopeasti uusiutuvaa, ja siksi oikeiden tiedonlähteiden tunteminen ja paikantaminen ovat jatkuvasti muuttuva haaste alalla toimiville.

Johanna Heikkinen, Matti Isohanni, Jouko Miettunen

Erytropoietiinivalmisteiden käyttöön tulossa vielä lisää rajoituksia

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA suosittaa kohtuutta hoidettaessa munuaisten vajaatoimintaa ja syöpää sairastavien potilaiden anemiaa EPO-valmisteiden avulla. Jos erytropoietiinin avulla pyritään suureen hemoglobiinipitoisuuteen, sydän- ja verisuonihaitat lisääntyvät ja syövän hoidon onnistuminen vaarantuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkearviointilautakunta Lontoossa esittää myyntilupaa desloratadiinia 2,5 mg ja pseudoefedriiniä 120 mg sisältävälle yhdistelmävalmisteelle (Aerinaze, Schering-Plough) kausiluontoisen allergisen nuhan ja nenän tukkoisuuden hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

FDA lykkäsi anemialääkkeen hyväksymistä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on lykännyt päätöstään Rochen anemialääkkeen (Micera) myyntiluvasta. Euroopan lääkearviointilautakunta sitä vastoin esitti lääkkeelle myyntilupaa EU-maihin tämän vuoden toukokuun lopulla. Aine on epoetiini beetan johdos (metoksipolyetyleeniglykoli-epoetiini beeta). Lääke tunnetaan myös nimellä C.E.R.A. (Continuous erythropoiesis receptor activator). Siitä on ennustettu kilpailijaa mm. darbepoetiini alfalle (Aranesp, Amgen) ja epoetiini alfalle (Eprex, Janssen-Cilag). Näihin verrattuna Miceran etuna on harvempi annostelu. Myyntilupaa on haettu munuaisen toiminnanvajaukseen liittyvään anemiaan, mutta mm. Suomessa kliinisiä tutkimuksia on tehty myös syöpään liittyvissä anemioissa. FDA:n emmintään vaikuttanee erytropoietiinivalmisteiden turvallisesta käytöstä viime viikkoina käynnistynyt keskustelu, jota on uutisoitu tällä palstalla. (SLL 2007;62:1034 ja 1258, 2006;61:4941).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosiglitatsonin sydänhaitoista varoitus

Rosiglitatsonia (Avandia, GlaxoSmithKline) saavilla tyypin 2 diabetespotilailla näyttäisi olevan 30-40 % suurempi riski sydänsairauksiin verrattuna potilaisiin, joita hoidetaan muilla diabeteslääkkeillä tai lumelääkkeellä. Riski tuli ilmi, kun 42:n tutkimuksen (mm. RECORD ja DREAM, kesto noin 6 kuukautta) tuloksia analysoitiin yhdessä. Tulokset julkaisi tiedelehti New England Journal of Medicine.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä