Kannattaako iäkkään potilaan glioblastooman sädehoito?

Glioblastooma on yleistyvä sairaus ja jatkossa glioblastoomia ilmenee yhä useammin yli 70-vuotiailla. Nuorempien potilaiden odotettavissa olevaa elinaikaa voidaan pidentää jonkin verran sädehoidon avulla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko vanhan potilaan aivokasvaimen sädehoitamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Masennuslääkitys vähentää itsemurhia

Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin monessa muussakin maassa. Muutos ajoittuu ajanjaksoon, jolloin masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Näiden kahden ilmiön keskinäinen riippuvuus on pohdituttanut tutkijoita.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä ennustaa sydänleikkauksen aiheuttamaa munuaisten vajaatoimintaa?

Kanadalaiset tutkijat selvittivät sydänleikkauksen jälkeen ilmenevän, dialyysihoitoa vaativan munuaisten vajaatoiminnan kliinisiä riskitekijöitä yli 10 000 potilaan aineistossa. Valmiiksi vähentyneen munuaistoiminnan lisäksi merkittäviä vaaratekijöitä olivat sydämen vajaatoiminta ja aikaisempi sydänleikkaus. Myös sydänleikkauksen kiireellisyys ja monimutkaisuus sekä vastapulsaattorin tarve lisäsivät vaaraa. Yllä mainittuihin tekijöihin perustuvaa riskipisteytystä testattiin uusissa, lähes 10 000 sydänleikkauksen aineistoissa ja puuttuvien vaaratekijöiden avulla voitiin varsin luotettavasti jaotella puolet potilaista pienen (0,4 %) riskin luokkaan. Toisaalta noin 6 % leikatuista sijoittui vaaratekijäkertymän perusteella suuren riskin luokkaan, jossa vaikea munuaisten vajaatoiminta kehittyi joka kymmenennelle.

Juhani Airaksinen

Inhaloitavien steroidien käyttö raskauden aikana ei lisää epämuodostumia

Kanadalaisesta tietokannasta tutkittiin epämuodostumien esiintymistä lapsilla, joiden äidit (n = 4 561) sairastivat astmaa ja olivat käyttäneet raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana inhaloitavia steroideja. Steroidien annos jaettiin väleille 1-500, 500-1 000 ja > 1 000 µg/pv beklometasoni-klorofluorokarboniekvivalenttia.

Hannu Puolijoki

Kustannustehokkuuden kääntöpuoli voi näkyä potilasvahinkotilastoissa

Kuusiston ym. ansiokkaassa artikkelissa käsiteltiin sikiön vaikeaa asfyksiaa potilasvahinkona (SLL 18/2007, s. 1859-1865). Artikkelissa esillä ollut yliopistosairaala 2 on TAYS, ja huolestuttavat luvut ovat vuosina 1987-2002 korvattavaksi päätettyjä potilasvahinkoja.

Pertti Kirkinen, Jukka Uotila

HUS-piirissä HbA_1c-määritysten tulokset ovat vertailukelpoisia

Mikko Honkasalo ym. toteavat HbA1c-määritysten tuloksia koskevassa alkuperäistutkimuksessaan, että HbA1c-arvot voivat poiketa toisistaan eri laboratorioissa ja eri menetelmillä (SLL 16/2007, s. 1609-12). Tutkimuksessa verrattiin VITA Laboratorion ja Kuusankosken aluesairaalan laboratorioiden tulostasoja ja todettiin niiden poikkeavan merkitsevästi toisistaan. Tämän takia haluamme tuoda esille, että VITA Laboratorion HbA1c-analyysit suoritetaan Olympus-analysaattorilla, akkreditoidulla, immunokemiallisella menetelmällä.

Teddy Weber, Jukka Hurme

Hoitavan lääkärin kannalta HbA_1c-määritysten tulostasojen vaihtelu on suurta

Kiitämme Teddy Weberiä ja Jukka Hurmetta mielenkiinnosta tutkimustamme kohtaan. Emme ottaneet artikkelissa lainkaan kantaa siihen, kumman tutkimuksessamme mainitun laboratorion käyttämän HbA1c-menetelmän tulostaso on absoluuttisesti oikea tai edes lähempänä oikeata. Kliinikon kannalta tilanne on harmillinen, koska käsitys diabeteksen hoitotasapainosta voi muuttua merkittävästi, jos potilas muuttaa paikkakunnalta toiselle - esimerkiksi kahden tutkimuksessamme mainitun paikkakunnan välillä. Kirjavien tulosten takia diabeteksen hoidon tuloksellisuutta on mahdotonta vertailla luotettavasti eri alueiden välillä.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Miksi terveyskeskuslääkärin työ koetaan rasittavaksi nimenomaan Suomessa?

Ihmettelen edelleenkin, samoin kuin ihmettelin Dialogi-lehden (3/2007) haastattelussa, miksi yleislääkärin työ koetaan nimenomaan Suomen terveyskeskuksissa kovin raskaaksi. Julkisuudessa haastattelua on tulkittu niin, että arvostelen suomalaisia terveyskeskuslääkäreitä laiskuudesta tai työtahdin verkkaisuudesta.

Simo Kokko

Mikä on seerumin normaali tyreotropiinipitoisuus?

Hypo- ja hypertyreoosiepäilyssä diagnoosi varmistuu, kun poikkeavan suuren tai pienen S-TSH-arvon lisäksi myös kilpirauhashormonipitoisuudet (S-T4v, S-T3v) ovat viitevälin ala- tai yläpuolella. Lievässä, ns. subkliinisessä hypo- tai hypertyreoosissa ainoa poikkeava laboratoriolöydös on suurentunut tai pienentynyt S-TSH-pitoisuus. Näiden lievien toimintahäiriöiden määritelmän ratkaisee se, mihin S-TSH:n viitevälin rajat vedetään. Kysymys on merkittävä, koska se koskee suuria potilasmääriä.

Camilla Schalin-Jäntti

Rintasyövän vasta-ainehoidot - lupaava lisä yksilölliseen hoitoon

Rintasyövän menestyksekäs hoito perustuu leikkaukseen ja sen jälkeisiin liitännäishoitoihin, kuten sädehoitoon, solunsalpaajiin ja hormonihoitoon. Suomessa rintasyöpäpotilaista 88 % on elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Kainaloihin etäpesäkkeitä lähettäneen rintasyövän pitkäaikaisennuste on kuitenkin selvästi huonompi, joten uusia hoitoja tarvitaan parantamaan pitkäaikaisennustetta. Monoklonaaliset vasta-aineet ovat yksi lupaavimmista uusista keinoista hoitotulosten parantamiseksi.

Petri Bono, Päivi Hietanen