78147 osumaa

Silleen jättämisen taito

Viime vuosisadan suuri filosofi Ludwig Wittgenstein (1889-1951) päätti nuoruudenteoksensa Tractatus logico-philosophicus tunnettuihin sanoihin "Mistä ei voida puhua, siitä täytyy vaieta". Saman vuosisadan toinen filosofian merkkimies Martin Heidegger (1889-1976) yritti panna paremmaksi. Pääteoksessaan Oleminen ja aika, hän puhuu intohimoisesti myös siitä, mistä ei oikeastaan voida puhua. Flirttailu natsien kanssa 1930-luvun alussa on tahrannut Heideggerin jälkimainetta, mutta se ei tietenkään romuta miehen asemaa merkittävänä filosofina.

Jorma Laitinen

Polven eturistisiteen korjaus onnistuu tähystysleikkauksella

Urheilu ja vapaa-ajan liikunta ovat tavallisimpia polvivammojen aiheuttajia. Polven eturistiside on tärkein polvinivelen tukevuuteen vaikuttava rakenne, ja sen vaurio voi johtaa polven löysyyteen ja pettämisen tunteeseen. Nykyisin suositaan eturistisiteen leikkaushoitoa, mikäli potilas on nuori tai liikunnallisesti aktiivinen ja haluaa jatkaa liikkumista samalla tasolla kuin ennen vammaa. Vaurioitunut eturistiside korvataan polvilumpio- tai polven koukistajajänteillä tähystysleikkauksessa. Kliininen tutkimus ja röntgenkuvaus ovat tavallisesti käytössä leikkauksen jälkeisessä seurannassa. Magneettikuvausta voidaan myös käyttää, mikäli polvessa esiintyy kipua tai pettämistä leikkauksen jälkeen.

Kim Jansson

Molekyyli- ja solutason muutokset mitokondriotaudeissa

Mitokondrion - solun voimalaitoksen - toiminnan häiriöistä johtuvat energia-aineenvaihdunnan taudit ovat aiemmin luultua yleisempiä. Yleisin näistä taudeista on MELAS-oireyhtymä, joka johtuu mitokondrion perimässä olevasta 3243A>G-mutaatiosta. Tämä mutaatio ilmenee noin 16:lla 100 000 suomalaisesta. Mitokondriotautien syntymekanismit ovat vielä osin tuntemattomat, mutta tiedetään, että mitokondrion toiminnan häiriö johtaa mm. muutoksiin solun tukirangassa. Tämä tukiranka koostuu mikrotubuluksista, aktiinisäikeistä ja välikokoisista proteiinisäikeistä (mm. vimentiinistä). CADASIL-tauti on aivoinfarktien aiheuttamaan dementiaan johtava, nuorella aikuisiällä ilmenevä perinnöllinen valtimosairaus. Yllättäen myös näillä potilailla on havaittu häiriöitä mitokondrioiden toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitokondrion toiminnan häiriöiden ja solun tukirangan sekä CADASIL-taudin ja mitokondrioiden välistä yhteyttä.

Johanna Annunen-Rasila

Optimaalinen pH-säätelymenetelmä elimistön syvää jäähdytystä vaativissa sydänleikkauksissa

Aortan kaaren ja vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen korjauksessa tarvitaan usein verenkierron pysäytystä, jotta leikkaus olisi teknisesti mahdollinen. Verenkierron pysäytys tehdään kohde-elinten suojaamiseksi alilämpöisissä olosuhteissa sydän-keuhkokoneen avulla jäähdyttämällä. Kuolleisuus ja neurologinen sairastavuus näiden leikkausten jälkeen on edelleen huomattavaa. Aivot vaurioituvat herkimmin hapenpuutteesta ja valtimotukoksia aiheuttavista embolioista.

Sebastian Dahlbacka

Mikä erikoissairaanhoidossa maksaa?

Lääketieteen menetelmien kehitys lisää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Teknisen kehityksen myötä lääketieteellinen kuvantaminen on siirtynyt digitaaliaikaan. Nykylääketieteessä pyritään mahdollisimman hyvin siedettyihin hoitoihin, joissa on lyhyt toipumisaika. Kuvantamisohjattu hoito on yksi tällainen vaihtoehto perinteiselle kirurgin suorittamalle leikkaukselle. Röntgensäteitä käyttävien kuvantamisohjausmenetelmien (esim. tietokonetomografia) rinnalle on otettu käyttöön uusi ohjausmenetelmä, magneettiohjaus.

Johanna Ronkainen

Sarveiskalvon tyvikalvo- ja soluväliaineproteiinit haavan paranemisessa

Terveeseen sarveiskalvoon kohdistuva taittovirhekirurgia sekä vammat ja sarveiskalvon sairaudet asettavat suuret vaatimukset haavan paranemisen hallinnalle. Sarveiskalvon uloin kerros muodostuu tyvikalvoon kiinnittyvistä epiteelisoluista. Tyvikalvot ovat soluväliaineen tihentymiä ja toimivat epiteelisolujen kiinnittymisessä, liikkeessä, kasvussa ja erilaistumisessa. Nämä prosessit ovat tärkeitä haavan paranemisessa ja vaativat epiteelisolujen ja soluväliaineen välistä viestintää reseptorien välityksellä. Väitöskirjatyössä selvitettiin, mitä tyvikalvo- ja soluväliaineproteiineja ihmisen sarveiskalvon kuolemattomaksi tehdyt epiteelisolut (HCE-solut) tuottavat. Tuotettujen proteiinien merkitys HCE-solujen kiinnittymisessä, leviämisessä ja liikkeessä oli keskeinen tutkimuskohde.

Sissi Katz

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat